Tarkkailemme maailmaa

Eksoottiset eläimet ja kasvit valtaavat Espanjan

”Espanjassa on maalla, merellä ja ilmassa yli 40 eri puolilta maailmaa tullutta eksoottista eläinlajia, jotka aiheuttavat vahinkoa paikallisille kasveille ja eläimille”, kirjoittaa espanjalainen sanomalehti El País. Uusia tulokkaita ovat suuret monnit Saksasta, eräs viherlevä Karibianmerestä, munkkiaratit Argentiinasta ja minkit Pohjois-Amerikasta. Monet lajit tuotiin maahan alun perin myytäväksi eksoottisina lemmikkeinä tai johonkin muuhun kaupalliseen tarkoitukseen. Osa eläimistä karkasi, ja toiset päästettiin menemään, kun ne alkoivat olla taakaksi omistajilleen tai eivät osoittautuneetkaan tuottoisiksi tulolähteiksi. ”Uudet lajit ovat elinpiirin pienentymisen ohella nykyään suurin syy paikallisten lajien vähenemiseen”, sanoo biologi Daniel Sol.

 Vastamyrkkyä kananmunista

”Intialaiset tiedemiehet ovat keksineet, että kananmunista voitaisiin saada molekyylejä käärmeenpistojen hoitamiseen”, kerrotaan The Times of India -lehdessä. Noin 12 viikon ikäisille kananpojille annetaan käärmeenmyrkkyä ruiskeena lihakseen annos, joka ei vielä tapa, ja tehostava lisäannos pari kolme viikkoa myöhemmin. 21 viikon kuluttua linnut alkavat tehdä munia, joissa on myrkyn vasta-aineita. Tutkijat toivovat, että munat voisivat korvata hevoset vastamyrkyn lähteinä, sillä hevosille ”joudutaan tekemään tuskallisia kokeita vastamyrkyn keräämiseksi”, kirjoittaa The Times. Australialaiset tutkijat ovat jo ilmoittaneet saaneensa uudella tekniikalla hyviä tuloksia eläinkokeissa. Mikäli munista saatava vastamyrkky tehoaa ihmisiin, siitä saattaa tulla lahja Intialle, missä raportoidaan 300000 käärmeenpistoa vuosittain. Uhreista joka kymmenes kuolee.

Perhosen lento

”Tiedemiehet ovat vuosikausia yrittäneet ymmärtää, miten perhoset pystyvät liikkumaan niin taitavasti hitaassa vauhdissa – räpyttelemään ilmassa paikallaan tai lentämään takaperin tai sivusuunnassa ilmeisen vaivattomasti”, kerrotaan Lontoossa ilmestyvässä The Independent -lehdessä. Nyt Oxfordin yliopiston tutkijat uskovat vihdoin keksineensä selityksen. He päästivät amiraaliperhosia lentelemään erikoisvalmisteiseen tuulitunneliin, jossa leijaili ilmavirran liikkeet paljastavia savujuovia. Perhosten lentoa tekokukasta toiseen seurattiin nopeilla digitaalikameroilla, jotka tallensivat siipien ympärillä pyörivän ilman liikkeet. Tutkijat saivat selville, että ”perhosten lento ei ole satunnaista vaeltelua vaan tulosta monenlaisten aerodynaamisten mekanismien taiturimaisesta hallinnasta”. Tuloksia haluttaisiin hyödyntää suunniteltaessa kauko-ohjattavia pienkoneita, joiden siipien kärkiväli olisi vain kymmenisen senttimetriä. Ne voitaisiin varustaa kameralla ja lähettää siivellisiksi tähystäjiksi ahtaisiin paikkoihin.

Unettomat italialaiset

Vuonna 2002 runsaat 600 lääkäriä ja yli 11000 potilasta osallistui laajimpaan unettomuustutkimukseen, mitä Italiassa on koskaan tehty. Tutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että yli 12 miljoonaa italialaista kärsii unettomuudesta, kertoo sanomalehti La Stampa. Tutkituista 65 prosenttia oli unisia aamulla ja 80 prosenttia jolloinkin päivän mittaan ja 46 prosentilla oli vaikeuksia keskittyä työhönsä. ”Autoilevien riski oli hyvin suuri, sillä 22 prosenttia liikenneonnettomuuksista johtuu väsymyksestä”, lehti kirjoittaa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että 67 prosenttia unettomista ei ollut puhunut ongelmastaan lääkärille. Tutkimuksen koordinoija Mario Giovanni Terzano sanoi, että ”useammalla kuin joka viidennellä unettomuus ei johdu toisesta sairaudesta eikä sille ole selvää syytä”. Joskus lääkärintarkastuksessa voi kuitenkin paljastua jokin fyysinen ongelma. Muita syitä unettomuuteen ovat Terzanon mukaan huolestuneisuus (24 prosentilla), stressaavat tapahtumat (23 prosentilla) ja masennus (6 prosentilla).

Saiga-antilooppi sukupuuton partaalla

”Vuonna 1993 Venäjän ja Kazakstanin aroilla vaelsi yli miljoona saiga-antilooppia. Nyt niitä on jäljellä alle 30000”, kertoo New Scientist -lehti. Uutisessa sanotaan, että laji on joutunut laajamittaisen salametsästyksen kohteeksi. ”Biologien mukaan yhdenkään suuren nisäkkään kanta ei ole koskaan ennen romahtanut yhtä äkillisesti.” Miksi eläintä metsästetään luvatta? Luonnonsuojelijat, jotka olivat huolissaan uhanalaisesta sarvikuonosta, esittivät 1990-luvun alussa, että saiga-antiloopin sarvet voisivat korvata sarvikuonon sarven kiinalaisessa lääketieteessä. Laji oli hävinnyt Kiinasta, joten katseet suuntautuivat Keski-Aasian laumoihin. Eläinten määrä väheni viidessä vuodessa (1993–98) lähes puoleen, ja vuoteen 2002 mennessä kanta oli supistunut 97 prosenttia. Keski-Kazakstanin kanta on pienentynyt 99 prosenttia, ja jäljellä on enää 4000 eläintä. Flora and Fauna International -luonnonsuojelujärjestön eläintieteilijä Abigail Entwistle sanoo: ”Meillä on todennäköisesti enää kaksi vuotta aikaa pelastaa laji.”

Mieli, tunteet ja terveys

Mielellä saattaa olla paljon suurempi vaikutus ruumiiseen kuin on luultukaan, kertoo puolalainen Wprost-lehti. Siinä sanotaan: ”Ajatukset ja tunteet vaikuttavat ihmisruumiin kaikkiin tärkeisiin elimiin ja järjestelmiin: hermostoon, immuunijärjestelmään, hormonitoimintaan, verenkiertoon ja lisääntymiskykyyn.” Hygienian ja epidemiologian tutkimukseen erikoistuneen varsovalaisen instituutin professori Marek Kowalczyk kertoo, että ”stressaavaa elämää viettävillä ihmisillä on vilustumisia ja flunssia kaksi kertaa enemmän kuin muilla”. Hän jatkaa, että masentuneiden naisten mahdollisuus tulla raskaaksi on muihin verrattuna puolta pienempi. Wprost kirjoittaa myös, että vaikka stressi ei ilmeisesti aiheuta syöpää, se ”voi nopeuttaa piilevän syövän kehittymistä”. Suuttuminenkin saattaa olla pahaksi terveydelle, sillä aggressiivisten, vihamielisten ihmisten uskotaan olevan suuremmassa vaarassa sairastua sydäntautiin, joka puolestaan lisää sydänkohtauksen riskiä.

Laillista norsunluukauppaa

Afrikan norsukanta kutistui yli puolella vain kymmenessä vuodessa, 1979–89. Tähän vaikuttivat norsunluutuotteiden kasvanut kysyntä ja automaattiaseiden yleistyminen salametsästäjien keskuudessa. Tämän vuoksi uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (CITES) norsunluukauppa kiellettiin kokonaan vuonna 1989. African Wildlife -lehti kuitenkin kertoo, että CITES myönsi hiljattain Etelä-Afrikalle, Botswanalle ja Namibialle luvan myydä yhden kerran 60 tonnia norsunluuta. Se oli takavarikoitu salametsästäjiltä tai otettu luonnollisesti kuolleilta eläimiltä. Kahdelta muulta maalta myyntilupa evättiin, koska ”ne eivät olleet esittäneet riittäviä takeita siitä, että ne voisivat estää laittoman norsunluukaupan”.