Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Nykypäivän eläintarhat

Nykypäivän eläintarhat

KOLMETUHATTA vuotta sitten Kiinan keisari rakennutti 607 hehtaarin laajuisen puiston, jossa oli nähtävillä monia eläviä eläimiä, ja antoi sille nimeksi Tiedon puutarha. Noina muinaisina aikoina se oli varmasti harvinaislaatuinen paikka.

Nykyään eläintarhat ovat miljoonien ihmisten ulottuvilla. Eräässä hakuteoksessa todetaan: ”Koska luonnonvaraiset alueet kutistuvat ja yhä useammat muuttavat kaupunkeihin, monille helpoin tapa päästä kosketuksiin luonnon kanssa on mennä eläintarhaan.” (Zoos in the 21st Century.)

Monipuolinen tarjonta

Eläintarhoissa on mahdollista nähdä maapallon kiinnostavimpia ja vaikuttavimpia eläimiä kohtuullisen luonnonmukaisessa ympäristössä. Upeat perhoset saattavat liihotella trooppisessa puutarhassa, tai pingviinit piipahtavat jääkylmässä suihkussa Etelämantereen jäisiä lakeuksia jäljittelevällä alueella.

Vierailija voi kävellä minikokoisen sademetsän läpi ja nähdä joitakin päiväntasaajalla eläviä lintuja ja muita eläimiä tai astua sisään pimennettyyn tilaan tarkkailemaan yöeläinten toimia. Monissa eläintarhoissa on akvaario. Joissakin paikoissa on mahdollista jopa seurata petolintujen saalistusta tai delfiinien taiturillisia hyppyjä. Häkit, joissa ennen pidettiin vaarallisia eläimiä, ovat väistyneet ulkoaitausten tieltä, joissa syvät vallihaudat pitävät pedot loitolla yleisöstä.

Puolesta ja vastaan

Jotkut eläinaktivistit ovat arvostelleet eläinten pyydystämistä ja sulkemista niille luonnottomaan ympäristöön. Heidän mukaansa se rajoittaa eläinten liikkumista ja häiritsee niiden vaistonvaraista käyttäytymistä.

Eläintarhat puolestaan katsovat osallistuvansa merkittävällä tavalla eläinten suojelemiseen ja ihmisten valistamiseen. ”Pyrimme kasvattamaan kunnioitusta eläimiä kohtaan”, selittää Jaime Rull Madridin Faunia-eläintarhasta. ”Haluamme herättää kävijöissä halun tukea eläinten luonnonmukaisten elinympäristöjen suojelemista, sillä ilman niitä lajit eivät säily elossa.” Joidenkin tutkimusten mukaan hyvin suunnitellut näyttelyt tosiaan lisäävät yleisön tietämystä uhanalaisten lajien suojelutarpeista.

Jättipanda ja eräät muut harvinaiset lajit näyttävät vakiinnuttaneen paikkansa ihmisten sydämissä. ”Kaikki haluavat nähdä meidän kaksi pandaamme”, kertoo Noelia Benito Madridin Zoo Aquariumista. ”Tästä kuuluisasta lajista on tullut uhanalaisten lajien puolesta käytävän taistelun symboli. Toivomme, että pandamme lisääntyisivät, vaikka ne ovatkin hyvin nirsoja kumppanin suhteen.”

Monet muut eläimet lisääntyvät eläintarhoissa hyvin, kun niiden elinoloja on parannettu ja niiden terveydestä on pidetty huolta. Menestykselliset lisääntymisohjelmat ovat olleet vastaus arvostelijoille, joiden mielestä eläintarhojen ei pitäisi ostaa eikä myydä uhanalaisia lajeja. Tarhojen omien eläinten lisäksi myös uhanalaisia eläimiä yritetään saada lisääntymään siinä toivossa, että niitä voitaisiin aikanaan palauttaa takaisin luontoon.

Suurimpia syitä lajien sukupuuttoon on elinympäristöjen kaventuminen, ja siksi eläintarhat ovat osallistuneet aktiivisesti suojeluohjelmien rahoittamiseen yhteistyössä tropiikin luonnonpuistojen kanssa. *

Kosketus luontoon

Lapset ovat yleensä hyvin kiinnostuneita eläimistä, ja siksi viikonloppu- tai lomaretki eläintarhaan tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden kertoa lapsille Jumalan luomakunnasta. Luonnossa riittää ihmettelemistä koko perheelle.

Eläimet ovat kiehtoneet ihmisiä historian alusta asti, ja tuota kiinnostusta kannattaa ruokkia lapsissa, sillä luonto voi opettaa paljon Luojan ominaisuuksista. Eläintarhassa opimme tuntemaan ja kunnioittamaan entistä enemmän myös hauraan planeettamme suurenmoisia eläimiä.

^ kpl 12 Eläintarhat näyttävät onnistuneen säilyttämään tiikerin Aasiassa, makit Madagaskarissa ja eräät kädelliset lajit Afrikassa.