KIINA on superlatiivien maa. Se on valtioista väekkäin ja pinta-alaltaankin maailman suurimpia. Siellä on toteutettu yksi historian kunnianhimoisimmista rakennushankkeista: Kiinan muuri. Lisäksi Ming-dynastian keisarit Yongle ja Xuande rakennuttivat valtavia aluksia käsittävän laivaston, jonka veroista ei nähty viiteensataan vuoteen. Tuon laivaston amiraalina toimi eräs Lounais-Kiinasta kotoisin ollut muslimi nimeltä Zheng He.

Kirjoituksen alussa osittain lainatun tekstin mukaan Zheng Hen tehtävänä oli ”tehdä ilmeiseksi, millaisia muutoksia keisarillinen hyvyys saisi aikaan, ja kohdella kaukaisia kansoja ystävällisesti”. Mitkä olivat tulokset? ”Kaikki maat horisontin takana ja maailman ääressä ovat tulleet alamaisiksi [Kiinalle] – –. Merten takana asuvat barbaarit – – ovat saapuneet [keisarin hoviin] mukanaan arvokkaita tavaroita ja lahjoja.”

Siitä, miksi Ming-dynastian keisarit järjestivät näitä merimatkoja, ollaan montaa mieltä. Joidenkuiden mielestä Zheng He oli voimakkaan mutta rauhanomaisen kansakunnan hyväntahtoinen kulttuurilähettiläs. Toisten mielestä  hänen retkensä edustavat vasallivaltioiden aggressiivista poliittista alistamista. Zheng He tarjosi loistavia lahjoja ja poliittista tukea hallitsijoille, jotka toivottivat hänet tervetulleeksi, mutta nujersi ja vangitutti ne, jotka kieltäytyivät alistumasta nimellisesti keisarin alaisuuteen ja osoittamasta hänelle kunniaa. Zheng Hen vaikuttavien matkojen seuraus oli se, että kymmenistä Intian valtameren maista saapui lähettiläitä Kiinaan osoittamaan kunniaa keisarille.

Olipa Zheng Hen retkien tarkoitus mikä tahansa, hänen laivastonsa kuljetti myös Ming-dynastian käsityöläisten upeita lakkatöitä sekä ainutlaatuista posliinia ja silkkiä käydäkseen kauppaa kaukaisissa satamissa. Paluukuormassa oli jalokiviä, norsunluuta, mausteita, trooppista puuta ja muita kiinalaisten arvostamia ylellisyystuotteita – ja jopa kirahvi, jonka kerrotaan aiheuttaneen Kiinassa melkoista hälyä. Tällaisen tavaran- ja ajatustenvaihdon ansiosta ulkomaailma näki välähdyksiä 1400-luvun Kiinan vaikuttavasta kulttuurista.

Nämä ainutlaatuiset merimatkat eivät kuitenkaan jatkuneet. Muutama vuosikymmen Zheng Hen matkojen jälkeen Kiina luopui ulkovaltojen kanssa harjoittamastaan kaupasta ja diplomatiasta. Uusi keisari ja hänen kungfutselaiset neuvonantajansa eivät pitäneet tarpeellisena olla yhteydessä muihin maihin vaan yrittivät suojella Kiinaa vierailta vaikutteilta. Nähtävästi Zheng Hen matkakertomukset ja jopa itse laivat tuhottiin, ja näin aarrelaivasto lipui historian hämärään. Vasta viime vuosina niin Kiinassa kuin muualla maailmassa on saatu tietoa tuosta uljaasta ajasta, jolloin Zheng Hen jättiläislaivasto kynti merta.