Jos haluaa oppia tuntemaan jonkun ihmisen hyvin, on hyödyllistä hankkia tietoa siitä, mitä hän on saanut aikaan ja millaisia vastoinkäymisiä hän on voittanut. Vastaavasti jos haluamme oppia tuntemaan Jumalan hyvin, meidän on tärkeää hankkia tietoa siitä, mitä hän on tehnyt. Saatamme yllättyä siitä, miten paljon hänen menneisyydessä tekemänsä asiat hyödyttävät meitä nyt ja tulevaisuudessa.

Jehova Jumala on suuri Luoja, ja ”hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty” (Roomalaisille 1:20). ”Hän on se, joka on tehnyt maan voimallaan, joka on vahvistanut lujaksi tuottoisan maan viisaudellaan ja joka ymmärryksellään on jännittänyt taivaat.” (Jeremia 10:12.) Hämmästyttävä luomakunta kertoo myös Jumalan kiinnostuksesta meitä kohtaan.

Jehova on luonut ihmisen ”kuvakseen” (1. Mooseksen kirja 1:27). Mietihän, miten tämä rikastuttaa elämäämme. Meidän on mahdollista heijastaa jossain määrin hänen vertaansa vailla olevia ominaisuuksiaan. Hän on antanut meille kyvyn ymmärtää hengellisiä asioita. Voimme siis ymmärtää hänen näkemyksiään ja arvojaan, ja kun pyrimme elämään niiden mukaan, elämämme on onnellisempaa ja merkityksellisempää. Meillä on jopa mahdollisuus luoda henkilökohtainen suhde häneen.

Se mitä Jumala on luonut maapallolle, osoittaa hänen rakastavan meitä. Apostoli Paavali sanoi Jumalasta: ”Hän ei ole ollut antamatta itsestään todistusta tehdessään hyvää, antaessaan teille sateita taivaasta ja hedelmällisiä aikoja ja täyttäessään sydämenne ruoalla ja hyvällä mielellä.” (Apostolien teot 14:17.) Jumala on antanut meille enemmän kuin pelkästään sen, mitä tarvitsemme selviytyäksemme. Olemme saaneet häneltä runsaasti kaikkea, niin että voimme nauttia elämästä. Kaikki tämä on kuitenkin vain häivähdys siitä, mitä hänellä oli mielessään meitä varten.

 Jehova loi maan, niin että ihmiset voisivat elää täällä ikuisesti. Raamatussa sanotaan: ”Maan hän on antanut ihmisten pojille.” (Psalmit 115:16.) Hän ”ei luonut sitä turhaan” vaan ”muodosti sen asuttavaksi” (Jesaja 45:18). Millaiset ihmiset täällä asuisivat ja kuinka kauan? ”Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Psalmit 37:29.)

Niinpä Jehova loi ensimmäisen miehen ja naisen, Aadamin ja Eevan, ja asetti heidät paratiisiin maan päälle ”viljelemään sitä ja huolehtimaan siitä” (1. Mooseksen kirja 2:8, 15). Jumala antoi heille kiehtovan kaksitahoisen tehtävän: ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne.” (1. Mooseksen kirja 1:28, Kirkkoraamattu 1992.) Aadamin ja Eevan edessä oli siis ikuinen elämä maan päällä. Surullista kyllä he päättivät olla tottelemattomia Jumalalle, ja siksi he menettivät mahdollisuutensa olla niiden ”vanhurskaiden” eli oikeamielisten joukossa, jotka ”saavat omistaa maan”. Aadamin ja Eevan tottelemattomuudesta huolimatta Jehovan tarkoitus maan ja ihmisten suhteen ei ole muuttunut, kuten tulemme huomaamaan. Mutta Jumala on tehnyt myös jotain muuta.

Raamattua kutsutaan myös Jumalan sanaksi. Miksi Jumala on antanut sen meille? Ennen kaikkea siksi, että voimme saada tietoa hänestä. (Sananlaskut 2:1–5.) Raamattu ei tietenkään vastaa kaikkiin kysymyksiin, joita meillä saattaa olla Jumalasta. Mikään kirja ei pystyisi siihen. (Saarnaaja 3:11.) Silti kaikki, mikä Raamattuun on kirjoitettu, auttaa meitä siinä, että voimme oppia tuntemaan Jumalan. Se miten hän kohtelee ihmisiä, kertoo hänen persoonallisuudestaan. Havaitsemme, millaisista ihmisistä hän pitää ja millaisista ei (Psalmit 15:1–5). Saamme tietää hänen näkemyksensä palvonnasta, moraalista ja aineellisista asioista. Selvimmin Jehovan persoonallisuus käy ilmi hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen sanoista ja teoista, joista Raamatussa kerrotaan (Johannes 14:9).

Jehova on antanut Sanansa Raamatun myös siksi, että tietäisimme, miten elää onnellista ja merkityksellistä elämää. Jehova kertoo meille, miten perheemme voi olla onnellinen ja miten voimme olla tyytyväisiä ja selviytyä huolista. Raamattu vastaa esimerkiksi sellaisiin elämän suuriin kysymyksiin kuin miksi on niin paljon kärsimystä ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Näitä kysymyksiä käsitellään myöhemmin tässä lehdessä. Raamatussa kerrotaan myös, mitä Jumala on tehnyt varmistaakseen sen, että hänen alkuperäinen tarkoituksensa toteutuu.

Raamattu on muillakin tavoin hyvin merkittävä, selvästi Jumalasta lähtöisin oleva kirja. Sen kirjoitti noin 40 miestä yli 1 600 vuoden aikana, mutta siinä on silti yksi keskeinen teema, koska sen todellinen tekijä on Jumala. (2. Timoteukselle 3:16.) Toisin kuin muut muinaiset teokset, Raamattu on kautta aikojen säilynyt sisällöltään muuttumattomana, minkä tuhannet vanhat Raamatun käsikirjoitukset vahvistavat. Lisäksi Raamattu on pitänyt pintansa, vaikka sen kääntämistä, levittämistä ja lukemista on yritetty estää. Se on nykyään laajalevikkisin ja käännetyin kirja. Raamatun säilyminen on todiste siitä, että Jumalan sana pysyy ”ajan hämärään asti” eli ikuisesti (Jesaja 40:8).

Jumala on tehnyt myös ainutlaatuisen järjestelyn sen varmistamiseksi, että hänen ihmisiä koskeva tarkoituksensa toteutuu. Kuten aiemmin mainittiin, Jumala tarkoitti ihmisten elävän maan päällä ikuisesti. Mutta kun Aadam päätti olla tottelematon Jumalalle ja teki näin syntiä, hän sekä hänen tulevat jälkeläisensä menettivät mahdollisuutensa elää ikuisesti. ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” (Roomalaisille 5:12.) Aadamin tottelemattomuus näytti uhkaavan Jehovan tahdon toteutumista. Miten Jehova vastasi haasteeseen?

Jehova toimi itselleen luonteenomaisella tavalla. Hän aivan oikeudenmukaisesti piti Aadamia ja Eevaa vastuullisina teoistaan, mutta ilmaisi rakkautta ja teki järjestelyjä heidän tulevien jälkeläistensä hyödyksi. Jehova päätti, miten tilanne olisi viisasta käsitellä, ja kertoi ratkaisustaan välittömästi (1. Mooseksen kirja 3:15). Vapautus synnistä ja  kuolemasta saataisiin Jumalan pojan, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä. Mitä kaikkea tähän liittyi?

Vapauttaakseen ihmiset Aadamin kapinan seurauksista Jehova lähetti Jeesuksen maan päälle opettamaan, mikä on tie elämään, sekä ”antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia” * (Matteus 20:28; Johannes 14:6). Jeesus pystyi antamaan lunnaat, koska Aadamin tavoin hän oli täydellinen ihminen. Mutta Aadamista poiketen Jeesus oli täysin tottelevainen aina kuolemaan asti. Jeesus ei ansainnut kuolemaa, ja siksi Jehova herätti hänet kuolleista elämään jälleen taivaassa. Jeesus kykeni nyt tekemään sen, missä Aadam oli epäonnistunut – antamaan tottelevaisille ihmisille mahdollisuuden elää ikuisesti. ”Sillä niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet joutuivat syntisten asemaan, samoin myös yhden tottelevaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiden asemaan.” (Roomalaisille 5:19.) Jeesuksen lunastusuhrin avulla Jumala täyttää lupauksensa, jonka mukaan ihmiskunta tulee elämään ikuisesti maan päällä.

Se miten Jehova käsitteli Aadamin tottelemattomuudesta seuranneen vaikean tilanteen, opettaa hänestä paljon. Mikään ei voi estää Jehovaa saattamasta päätökseen sitä, minkä hän on aloittanut. Hänen sanansa menestyy kaikessa. (Jesajan 55:11.) Näemme myös, miten syvästi Jehova rakastaa meitä. ”Siinä Jumalan rakkaus tehtiin ilmeiseksi meidän tapauksessamme, että Jumala lähetti ainosyntyisen Poikansa maailmaan, jotta me saisimme elämän hänen välityksellään. Rakkaus on tässä, ei siinä että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovitusuhriksi meidän syntiemme edestä.” (1. Johanneksen kirje 4:9, 10.)

Jumala ”ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan luovutti hänet meidän kaikkien puolesta”. Meidän ei siksi tarvitse epäillä, etteikö hän ”huomaavaisesti antaisi meille kaikkea muuta”. (Roomalaisille 8:32.) Mitä Jumala sitten on luvannut tehdä hyväksemme? Seuraavassa artikkelissa käsitellään sitä.