Tiesitkö?

Mitä tarkoitetaan jälkikorjuulla, ja ketkä siitä hyötyivät?

▪ Mooseksen laki kielsi maanviljelijöitä korjaamasta mailtaan kaikkea satoa. Viljapeltojen reunat piti jättää osittain korjaamatta. Maahan pudonneita viinirypäleitä ei saanut korjata, eikä raakoja saanut palata korjaamaan myöhemmin. Ja kun oliivipuiden oksat oli lyömällä karistettu, niihin tuli jättää putoamatta jääneet oliivit. (3. Mooseksen kirja 19:9, 10; 5. Mooseksen kirja 24:19–21.) Sitten köyhät, orvot, lesket ja muukalaisasukkaat saattoivat korjata sen, mitä sadosta oli jäänyt.

Jälkikorjuuta koskeva laki hyödytti koko israelilaista yhteiskuntaa. Maanomistajassa se kasvatti anteliaisuutta ja epäitsekkyyttä sekä luottamusta Jumalan siunaukseen. Jälkikorjaajaa se kannusti ahkeruuteen, sillä jälkikorjuu oli kovaa työtä. (Ruut 2:2–17.) Jälkikorjuu takasi sen, etteivät köyhät joutuneet näkemään nälkää eivätkä he olleet taakkana yhteiskunnalle. Heidän ei myöskään tarvinnut alentua kerjäämään tai elämään almujen varassa.

Miksi Salomo hankki puutavaraa Jerusalemin temppelin rakentamiseen Libanonilta saakka?

▪ 1. Kuninkaiden kirjan 5:1–10:ssä kuvaillaan Salomon sekä Tyroksen kuninkaan Hiramin välistä sopimusta. Sen mukaan Libanonilta toimitettaisiin Israeliin temppelin rakentamista varten setri- ja katajapuita uittamalla ne tukkilauttoina meritse.

Setripuu oli tärkeä kauppatavara muinaisessa Lähi-idässä. Egyptissä ja Mesopotamiassa sitä käytettiin tavallisesti temppelien ja palatsien tukirakenteisiin ja panelointiin. Kuninkaallisista arkistoista, piirtokirjoituksista ja muista kirjallisista lähteistä käy ilmi, että setripuuta tuotiin säännöllisesti moniin Mesopotamian eteläosissa sijaitseviin kaupunkivaltioihin, toisinaan sotasaaliina tai pakkoverona. Egyptissä siitä rakennettiin kuninkaallisia aluksia sekä tehtiin ruumisarkkuja ja muita hautaesineitä.

Varsinkin Libanonilta saatavan setripuun tiedettiin olevan kestävää, kaunista ja hyväntuoksuista, eivätkä tuhohyönteiset pystyneet kovin herkästi vahingoittamaan sitä. Salomo käytti temppelin rakentamiseen siis parasta mahdollista puuta. Nykyään setripuumetsistä, jotka kerran peittivät Libanonin vuoria, on jäljellä vain muutama harva metsikkö.

[Kuva s. 15]

Libanonin setrien kuljettamista; reliefi Assyrian kuninkaan Sargonin palatsista

[Lähdemerkintä]

Erich Lessing/Art Resource, NY