Imarisai

Imarisai

Qapuup cel­lia imaan­naan­ngitsorujus­suuvoq. Taas­suma qeq­qaniip­poq tamatuma DNA-va. Aamma cel­lit iluanni “maskiinaaraqar­poq” molekylinik immik­koor­titeril­lutillu angal­las­sil­lutillu allan­nguisar­tunik, taman­nalu pis­sutigalugu qapuk uumaan­narsin­naasar­poq.

Uumassusilinnit paasisagut

Uumassusilinnit paasisagut

Uumas­susil­lit alliar­tor­tar­put, aalasar­put amerliar­torlutillu. Tamak­kulu nunarsuatsin­nut alutorsaataap­put. Uumas­susil­lit assigiin­ngitsor­pas­suit pil­lugit inuit aatsaat taama ilisimasaqar­tigip­put. Inuunerup aal­lar­tin­nera pil­lugu uumas­susil­lit qanoq ilin­niarfigisin­naavagut? Misis­sueriarta.

Inuuneq ilusilersugaarpasippoq. Uumas­susil­lit tamarmik cel­linik sananeqaateqar­put. Taak­kunan­nga allaat min­ner­paat uumaan­nas­sagunik amerliar­tus­sagunillu cel­lii tamarmik imaan­naan­ngitsor­pas­suar­nik naam­mas­sisaqar­tariaqar­put. Qapuk assersuutigisin­naavar­put. Taanna uumas­susiliuvoq assigiiaar­tunik cel­lilik. Inuit cel­liinut sanil­liul­lugit qapuit cel­lii suun­ngip­pasis­sin­naap­put. Taamaan­ngil­lalli. Qapuup cel­liata qeq­qaniip­poq tamatuma DNA-va. Aamma cel­lit iluanni “maskiinaaraqar­poq” molekylinik immik­koor­titeril­lutillu angal­las­sil­lutillu allan­nguisar­tunik, taman­nalu pis­sutigalugu qapuk uumaan­narsin­naasar­poq. Qapuup cel­lii “orsus­saaruk­kaangamik” kigaal­lisar­put sun­niutaaruk­kal­larlutillu. Taamaat­tuminguna qapuit sivisuumik pigineqarsin­naasar­tut aatsaallu iffior­nermi ator­neqaraangamik qap­pior­titsisarlutik.

Ilisimatuut inuit cel­lii paasil­luar­nerujumal­lugit qapuit cel­lii ukior­pas­suarni misis­sugarisimavaat. Paasin­ngisaalli suli amerlaqaat. Ros­s King, Sverigemi Chalmers University of Technologymi profes­sori, ajuusaarluni ima oqar­poq: “Nunarsuaq tamak­kerlugu biologit misis­suisis­sin­naasagut kis­saatigisatsitut amerlatigin­ngim­mata allaat qapuup sananeqaataa tamak­kiisumik paasisin­naan­ngilar­put.”

Qanoq isumaqar­pit? Qapuup cel­liata pisariuneranit erserpa ilusilersugaasoq? Suun­ngitsumiil­luun­niit piulersin­naasoraajuk?

Inuuneq inuunermit pilertarpoq. DNA molekylinik nukleotidinik taaneqar­tar­tunik sananeqaateqar­poq. Inuup cel­lia ataaseq 3,2 mil­liardinik nukleotideqar­poq. Nukleotidit taak­kua aalajangersimasumik tul­leriiaar­nerat pis­sutigalugu cel­lit enzyminik proteininillu pilersitsisin­naasar­put.

Ilisimatuut naaper­torlugit nukleotidit ikit­tun­nguil­luun­niit nalaatsor­nerin­nak­kut eqqoq­qis­saar­tumik tul­leriiaaler­nis­saat ilimanan­ngil­luin­nar­poq. Ilimanan­ngingaarmat allaat ajor­navis­sutut oqaatigineqarsin­naavoq.

Taamaat­tumik uumas­suseqan­ngitsut atorlugit ilisimatuut uumas­suseqalersitsin­ngisaan­narsimap­put.

Inuup inuunera immikkuullarissuuvoq. Uumas­susil­lit allat assiginagit uagut inuuneq tamak­kiisumik nuan­naarutigisin­naavar­put. Eqqumiitsuliorsin­naavugut, misigis­suser­pas­suar­nik ersersitsisin­naavugut inoqatitsin­nillu attaveqateqarluarsin­naal­luta. Mamar­tut, tipigis­sut, tusar­nersut, qalipaatit isigisallu allat nuan­naarutigisin­naavagut. Aamma siunis­samut pilersaarusior­tar­pugut paaserusul­lugulu inuuneq qanoq siuner­taqar­nersoq.

Qanoq isumaqar­pit? Pigin­naasagut taakku inuuin­nar­nis­samut amerliar­tor­nis­samullu pisariaqarmata pin­ngoriar­tuaarsimap­pat? Imaluun­niit asan­nit­tumik Pin­ngor­titsisoqar­neranut ersiutaap­pat?