Ir al contenido

Ir al índice

“Inijuantij axiaxkauaj ni Tlaltipaktli”

“Inijuantij axiaxkauaj ni Tlaltipaktli”

“Inijuantij axiaxkauaj ni Tlaltipaktli”

“Tlakamej [...] ipan ni Tlaltipaktli kinkokoliaj pampa inijuantij axiaxkauaj ni Tlaltipaktli” (JUAN 17:14).

¿Tlake kinekiyaya kiijtos Jesús? Ya amo kichiuayaya tlen maseualmej momajtoyaj kichiuaj pampa amo mokalakiyaya ipan política yon ipan sekinok tlamantli. Ya kiijtok: “Tlaj niitstoskia nitlanauatijketl nikaj, notlakauaj ipan notlanauatilis tlateuijtoskiaj para ma axnechtemaktilijtoskiaj ika ni israelita tlayakananij. Pero axnitlanauatia nikaj” (Juan 18:36). Nojkia kinmachtik itokilijkauaj kenijkatsa monekiyaya kamanaltisej, tlake tlamantli amo monekiyaya kichiuasej uan kenijkatsa monejnemiltisej (Mateo 20:​25-​27).

Tlen kichijkej achtoui Cristo itokilijkauaj. Ipan se tlamachtili, Jonathan Dymond kiijtok nopa achtoui Cristo itokilijkauaj “amo kinejkej yasej tlateuitij, maske ueliskia kinpinajtisej, kintlatsakuiltisej o kinmiktisej”. Maske ueliskia kinpanos tlen tlauel amo kuali, amo kinejkej yasej tlateuitij. Inijuantij tlauel kuali monejnemiltiyayaj. Yeka kiniljuijkej: “Ayok intlajtlakolchijtinemij ika tlen eliyayaj inmouampoyouaj, uan yeka yajuantij san inmechsentlachiliaj uan inmechtlaijiljuiaj” (1 Pedro 4:4). Nopa historiador Will Durant kiijtok “ika tlen kichiuayayaj Cristo itokilijkauaj uan kej kiueyichiuayayaj toTeotsij, kinextiyayaj kuali monejnemiltiyayaj, yeka maseualmej tlauel kualaniyayaj pampa inijuantij san kinekiyayaj moyolpakiltisej”.

¿Ajkia inijuantij kiampa kichiuaj ipan ni tonali? Se enciclopedia kiijtoua: “Kema se akajya mosentlalia amo mokalakis ipan política amo kiijtosneki tlaixpano o amo tlatlepanita” (New Catholic Encyclopedia). Se tlamachtili tlen nopa periódico tlen mokixtik ipan nopa organización de derechos humanos African Rights, kiijtoua ipan 1994 nochi religiones tlapaleuijkej kema kinmiktijkej miakej maseualmej ipan Ruanda, “uan san Jehová itlajtoltemakauaj amo kiampa kichijkej” (Reformierte Presse).

Se tlakatl katli tlamachtia ipan se secundaria tlauel moyolkokouayaya pampa kiijtok ipan Holocausto, “amo aka kinteljuik katli istlakatikej, katli tetlaijiyouiltijkej uan katli kichijkej tlen tlauel amo kuali”. Kema kitlajtlanik nopa Museo Conmemorativo del Holocausto tlen Estados Unidos, kiijkuilok: “Nama nijmati amo kiampa panok”. Kiitak maske Jehová itlajtoltemakauaj tlauel kintlaijiyouiltijkej, inijuantij nochipa kineltokakej toTeotsij itlanauatiljuaj.

¿Ajkia inijuantij monejnemiltiaj kej Cristo itokilijkauaj tlen achtoui siglo? Se pilamochtsi kiijtoua: “Miakej telpokatlakamej katli elij católicos amo kinekij kineltokasej kema kinmachtiaj amo kinamiki motekasej iuaya katli amo eli ininsiua” (U.S. Catholic). Ipan nopa pilamochtsi, se diácono kiijtoua: “Na nimoiljuia tlen nochi nopa maseualmej katli nikinpaleuia ma mosenkauakaj, kipano se 50% ya itstoyaj sansejko kema ayamo mosenkauayayaj”. Se enciclopedia kiijtoua Jehová itlajtoltemakauaj “kichiuaj kampeka kuali monejnemiltisej” (The New Encyclopædia Britannica).