Xionyoui kampa nesi tein kipia

¿Toni kinpanok itaixpantijkauan Jiova keman mochiuak Holocausto?

¿Toni kinpanok itaixpantijkauan Jiova keman mochiuak Holocausto?

 Kemej 35,000 itaixpantijkauan Jiova moajsiaj Alemania uan itech altepemej kampa taixyekanayaj nazis, uan kemej 1,500 momikilijkej keman mochiuak Holocausto. Sekin amo momati keniuj momikilijkej. Kisentokaj kitemouaj kiyekmatiskej tein panok, yejua ika tapoualmej uan okseki taman uelis mopatas.

 ¿Keniuj momikilijkej?

  • Guillotina tein kikuiaj nazis

      Kinmiktijkej. Kemej 400 itaixpantijkauan Jiova kinmiktijkej ompa Alemania uan okseki altepemej kampa taixyekanayaj nazis. Miakej kinuikakej ininixpan tamelauanij uan kiixtalijkej maj kinmiktianij uan maj sekin kinkechkotonanij. Oksekin amo kinuikakej ininixpan tamelauanij, sayoj kintatoponilijkej uan oksekin kinpilojkej.

  •   Semi kintajyouiltijkej kampa tsaktoyaj. Panoua 1,000 itaixpantijkauan Jiova momikilijkej kampa tsaktoyaj uan kampa kinteltekitiltiayaj. Momikilijkej porin kinchikaujkauiayaj maj tekitikan oso porin kintajyouiltiayaj, kipanouayaj mayan, sesek, kokolispeuayaj uan amo kinpajtiayaj. Oksekin momikilijkej tepitsin satepan ke kinkaujkej maj kisakan keman tamik Ojpatika Neteuilis itech nochi Taltikpak porin semi kintajyouiltijkaj.

  •   Okseki taman. Oksekin momikilijkej keman kintalijkej kampa onkaya gas, keman inintech kiitakej ox kualtia seki tapajtilis uan keman kintalilijkej pajti tein temiktij.

 ¿Keyej kinixnamikkej?

 Itaixpantijkauan Jiova kinixnamikkej porin kitakamatiaj tein tamachtia Biblia. Keman nazis kinekiaj kinchikaujkauiskej maj kitapanauilikan tein Biblia kijtoua, itaixpantijkauan Jiova amo kintakamatkej uan kiixtalijkej ‘kitakamatiskej Dios kemej tekiuaj uan amo taltikpakneminij’ (Hechos 5:29, Traducción del Nuevo Mundo). Maj tikitakan keniuj kitakamatkej Dios itech nejin ome taman.

  1.   Keman amo mokalakijkej itech política. Ijkon kemej itaixpantijkauan Jiova itech nejin tonalmej uan akin kayomej itech okseki altepemej, itaixpantijkauan Jiova akin nemiaj keman nazis taixyekanayaj amo mokalakiayaj itech política (Juan 18:36). Yejua ika kiixtalijkej amo:

    •   Pouiskej iniuan tateuianij oso tapaleuiskej itech neteuilis (Isaías 2:4; Mateo 26:52).

    •   Kiixtaliskej maj aksa mochiua tekiuaj oso pouiskej iniuan nazis (Juan 17:16).

    •   Kitajpaloskej esvástica oso kijtoskej “Heil Hitler” (Mateo 23:10; 1 Corintios 10:14).

  2.   Keman kiueyichiuaj Dios. Maski amo kinkauayaj maj kiueyichiuakan Dios, itaixpantijkauan Jiova kisentokakej:

 Tamachtijkej Robert Gerwarth kijtoua ke itaixpantijkauan Jiova “sayoj yejuan akin itech Tercer Reich kinixnamikiaj ika inintaneltokalis”. a Oksekin akin no ompa tsaktoyaj kinmoujkaitakej itaixpantijkauan Jiova porin senkis kiixtalijkej amo kikauaskej inintaneltokalis. Se akin kayot Austria akin no ompa tsaktoya kijtoj nejin keman ika tajtoj itaixpantijkauan Jiova: “Amo youij itech neteuilis. Kiixtaliaj amo akin kimiktiskej maski uelis kipoloskej ininnemilis”.

 ¿Kani momikilijkej?

  •   Kampa kinteltekitiltiayaj. Okachi miakej itaixpantijkauan Jiova momikilijkej kampa kinteltekitiltiayaj. Tsaktoyaj ompa Auschwitz, Buchenwald, Dachau, Flossenbürg, Mauthausen, Neuengamme, Niederhagen, Ravensbrück uan Sachsenhausen. Momati ke ompa Sachsenhausen, momikilijkej kemej 200 itaixpantijkauan Jiova.

  •   Kampa tsaktoyaj. Sekin itaixpantijkauan Jiova semi kintajyouiltijkej kampa tsaktoyaj hasta maj momikilianij. Oksekin momikilijkej porin kinkokojkej keman kintatajtaniayaj.

  •   Kampa temiktiayaj. Itaixpantijkauan Jiova okachi miakej kinmiktijkej kampa tsaktoyaj ompa Berlin-Plötzensee, Brandeburgo uan Halle/Saale. Uan no moajsij amamej tein kiyeknextiaj ke kemej 70 xolalmej kampa no kinmiktijkej oksekin itaixpantijkauan Jiova.

 Seki itaixpantijkauan Jiova akin kinmiktijkej

  •  Tokayit: Helene Gotthold

     Kampa kimiktijkej: Plötzensee (Berlín)

     Helene, akin kipiaya inamik uan ome ikoneuan, miakpa kikitskijkej nazis. Itech xiuit 1937, kipoloj konet tein ika kokoxkayetoya porin kitajyouiltijkej keman kitatajtanijkej. Itech tonal 8 metsti diciembre xiuit 1944 kikechkotonkej ika guillotina kampa kintsakuayaj ompa Plötzensee (Berlín).

  •  Tokayit: Gerhard Liebold

     Kampa kimiktijkej: Brandeburgo

     Gerhard kipiaya 20 xiujmej keman kikechkotonkej itech tonal 6 metsti mayo xiuit 1943. Ome xiuit achto ipopaj no ompa kikechkotonkaj. Gerhard kintajkuilouilij ikalyetouanij uan inovia uan kiniluij nejin tajtolmej: “Komo amo nechmakaskia chikaualis toTekotsin, amo ueliskia niksentokas itech nejin ojti”.

  •  Tokayit: Rudolf Auschner

     Kampa kimiktijkej: Halle/Saale

     Rudolf kipiaya 17 xiujmej keman kikechkotonkej itech tonal 22 metsti septiembre xiuit 1944. Itech amat tein ika monauatij iuan imomaj kiluij nejin tajtolmej: “Miakej tokniuan kisentokanij itech nejin ojti uan nejua no ijkon nikchiuas”.

a Heydrich: El verdugo de Hitler, página 284.