Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAJTLANILISTLI 2

¿Tleka sapanoa nechtekipachoa ken nimota?

¿Tleka sapanoa nechtekipachoa ken nimota?

MIAK IPATI

Onka miak tlamantli tlen okachi ipati uan amo tlen tikita itech teskatl.

¿TLEN TIKCHIUASKIA?

Ximokuayejyeko itech nin tlamantli: Julia mota itech teskatl uan kita sapanoa tomauak. Ye mokuayejyekoa: “Moneki nipitsauas”. Pero itatajuan uan iyolikniuan kiluiaj sapanoa pitsauak ken se tlakotl.

Julia mokuayejyekoa moneki mochijchikauas pampa yetos pitsauak uan kineki kipolos “san” ome kilos. San moneki amo tlakuas seki tonalmej...

Tla timomachilia ken Julia, ¿tlen tikchiuaskia?

XIMOKUAYEJYEKO

Uelis amo timota ijkon ken timokuayejyekoa.

Kuali kajki tla timotekipachoa ken timota. Biblia tlajtoa itech sekimej tlakamej uan siuamej tlen omotayaj kuajkualtsitsintin, ken Sara, Raquel, José, David uan Abigail. Se neskayotl: se siuatl tlen itoka Abisag moijtoa sapanoa kuajkualtsin okatka (1 Reyes 1:4).

Pero miakej telpokamej uan ichpokamej sapanoa kintekipachoa ken motaj. Uan nin uelis kichiuas ma kipiakan ouijkayotl. Ximokuayejyeko itech:

  • Se tlamachtil tlen okichijkej, kanaj 58% ichpokamej kijtoaj tomauakej, maski san 17% okatkaj tomauakej.

  • Itech okse tlamachtil tlen okinchiuilijkej siuamej tlen amo okatkaj tomauakej, 45% omokuayejyekoayaj okatkaj tomauakej.

  • Ken sekimej telpokamej sapanoa okinekiayaj ayakmo yetoskej tomauakej, okipixkej se kokolistli tlen itoka anorexia. Nin kokolistli uelis kinmiktis pampa ayakmo tlakuaj.

Tla tikpia anorexia noso tikpia okse kokolistli tlen amo mitskauilia xitlakua, xikilui ikaj ma mitspaleui. Xikinmilui motatajuan noso xikilui ikaj akin uelis mitspaleuis uan akin itech titlaneltoka. Biblia techiluia: “Se melauak toyolikni nochipa kiteititia techtlasojtla, uan ye se tokni tlen kajki ijkuak timoyolkokoaj” (Proverbios 17:17).

TLEN UELIS TIKCHIUAS

Toyelis non tlen kichiua kuali ma timotakan. Xikita tlen kijtoa Biblia itech Absalón, ikone ueyi tekiua David:

“Amo okatka se tlakatl tlen sapanoa okiueyichiuayaj pampa sapanoa kuajkualtsin omotaya [...]. Desde itech iikxiuan hasta itech itsonteko amo okipiaya itlaj tlen amo kuali” (2 Samuel 14:25).

Pero sapanoa omoueyinekiaya non telpochtli, okinekiaya miak tlamantli uan amo okatka yolmelajki. Ik non, tlen ijkuilitok itech Biblia itech Absalón amo kuali; moijtoa ye amo okatka yolmelajki, akin otekokoliaya uan otemiktiaya.

Ik non, Biblia techiluia:

“Ixmostla ximoyolpatlatiwiah” (Colosenses 3:10).

“Amo san ximochijchiwakah ik pánixko, kemi n siwameh non saikpanoa mochijchiwah [...] yej xiyetokah tlakualtsi ik tlaijtik, itech nomoyolo” (1 Pedro 3:3, 4).

Amo tlajtlakoli tikneki kuali timotas, pero okachi miak ipati ken moyelis. Satepan, tlaltikpaktlakamej kitaskej ken moyelis uan amo ken timota. “Tla kualtsin timota, san niman mitsitaskej —ijkon kijtoa se ichpochtli tlen itoka Phylicia—, pero tlaltikpaktlakamej uelis mitsilnamikiskej ika miak tlasojtlalistli tla tikpia kuali moyelis”.

XIKITA KEN TIMOTA

¿Amo mitspaktia ken timota?

¿Se tonal yotimokuayejyeko tikpias miak tlamantli tlen mitspaleuis kuali timotas noso titlakuas san tepitsin pampa kuali timotas?

¿Tlen tlamantli mitspaktiskia tikpatlas? (Xikintsakua ika se círculo)

  • MOIXTOLOLOUAN

  • MOYEKATSOL

  • MOTSONKAL

  • MOTLALNAKAYO

  • MOIXKO

  • OKSE TLAMANTLI

Tla otitlanankili “kema” itech achto ome tlajtlanilmej uan itech tlajtlanilistli eyi otikintsak kanaj eyi tlamantli noso okachi, ximokuayejyeko itech nin tlamantli: uelis oksekimej amo mitsitaj ijkon ken te timokuayejyekoa timota. Xikilnamikto uelis tikchiuaskej sapanoa miak tlamantli uan sapanoa techtekipachos ken timotaj (1 Samuel 16:7).