Xikita nochi

Tlen kiualika

Chikome tlamantli para kuali titlakuaskej

Chikome tlamantli para kuali titlakuaskej

 ¿Techpaleuia tlen tikkuaj?

 Tla tikkuaj tlen techpaleuis, kuali tiyetoskej. Noijki tla tikchipauaj tlen tikkuaj uan kuali titlakuaj, techpaleuis amo matimokokokan. Pero tla amo ijkon tikchiuaj uelis sapanoua timokokoskej. Ijkon ken se carro, tla amo kitlaliliaj kuali aceite satepan ijtlakauis. Xamo amo san niman timokokoskej pero panos seki xiuitl uan timokokoskej (Gálatas 6:7).

 Akinmej pouij itech Organización Mundial de la Salud kijtouaj “itech nochi altepemej miakej mokokouaj porque amo kuali tlakuaj”. Ijkuak kijtouaj amo kuali tlakuaj amo san kijtosneki amo kipiaj tlen kikuaskej, noijki ijkuak sapanoua tlakuaj uan sapanoua tomauakej. Tla tikkuaj uan tikonij tlen amo techpaleuia uelis kichiuas matechkoko toyolo, matikpiakan derrame cerebral, diabetes noso cáncer. Ixtlamatkej kijtouaj itech xiuitl 2017 omikej kanaj 11 millones porque amo kuali otlakuayaj. Akinmej pouij itech Organización Mundial de la Salud kijtouaj sejse tonal mikij kanaj mil personas porque kikuaj itlaj tlen amo chipauak uan sejse xiuitl miakej sapanoua mokokouaj.

 Biblia kijtoua matimomaluikan. Noijki techiluia toTajtsin Dios techmaka toyolilis (Salmo 36:9). Otechtliokolijkej toyolilis uan tikteititiaj tikpatioitaj ijkuak timomaluiaj uan tikmaluiaj tofamilia para amo mamokokokan. Itech nin tlamachtil tikitaskej ken tikchiuaskej.

 Naui tlamantli para tiktlatiskej uan tikyektlaliskej tlakuali

 1. Xikchipaua.

 ¿Tleka? Atl uan tlen tikkuaj kipia miakej okuilintsitsintin tlen techpanoltiliaj kokolistli. a

 Tlen kijtouaj ixtlamatkej:

  •   Achto titlakualchiuas, ximomajteki ika atl uan xapo. b Ximomajtekijto kanaj 20 segundos. Xikpaka moma, momajpiluan uan itlampa mostiuan. Satepan ximomauajuatsa.

  •   Xikpajpaka ika atl uan xapo tlen ika titlakualchiuas. Amo san sekan xiktlali tlen yitikyektlalis uan tlen ayamo tikyektlalis.

  •   Xikinpaka nochi tlakilomej uan verduras. Tla kanin tichanti katekiaj tlatoktli ika atl sokio, xiktlalili cloro ijkuak tikpakas.

 2. Amo san sekan xiktlali tlakuali tlen yotikposoni uan tlen ayamo.

 ¿Tleka? Porque nakatl tlen ayamo kiposoniaj kipia okuilintsitsintin tlen uelis kijtlakos okseki tlakuali.

 Tlen kijtouaj ixtlamatkej:

  •   Tlen ayamo tikposonia amo moneki tiktlalis iuan tlen yotikposoni. Okachi amo moneki ijkon tikchiuas tla tikpia nakatl tlen ayamo tikposonia. Amo moneki ijkon tikchiuas ijkuak titlakouati nion ijkuak tiktlatis tlakuali ompa mokalijtik.

  •   Ijkuak tlamis tiktejtekis nakatl san niman ximomajteki, noijki xikpajpaka cuchillo uan tlen ipan otitlatejtek.

 3. Kuali xikposoni tlen tikyektlalia.

 ¿Tleka? Porque okuilintsitsintin tlen kipia mikij hasta ijkuak kuali kiposoniaj.

 Tlen kijtouaj ixtlamatkej:

  •   Ijkuak titlakualchiuas xikkauili kuali maposoni. Tlakuali, noijki nakatl, moneki chikauak totonias hasta makipia 70 °C uan moneki ijkon posontos kanaj 30 segundos.

  •   Ijkuak tikchias sopa noso okseki tlakuali xikkauili kuali maposoni.

  •   Tla tiktotonis tlakuali, xikkauili kuali matotonia.

 4. Xiktlali tlakuali kanin moneki.

 ¿Tleka? Porque tla tiktlaliskej tlakuali kanin kipia kanaj 5 uan 60 °C, kanaj 20 minutos sapanoua momiaktiliskej okuilintsitsintin tlen kinpia. Tla nakatl amo tiktlatiaj ken moneki, okuilintsitsintin tlen kipia uelis itlaj kitlaliliskej uan nin amo poliuis maski tikposoniskej.

 Tlen kijtouaj ixtlamatkej:

  •   Para amo mamomiaktilikan okuilintsitsintin tlen kipia tlakuali, xikposoni noso xiktlali itech hielo pero amo san xikyamankatotoni.

  •   Xiktlati tlakuali, amo san ijkon xikkaua kanaj ome horas nion xikkaua se hora tla tlatotonia uan kajki kanaj 32 °C.

  •   Ijkuak yotikposoni tlakuali, xikpia matotonixto hasta ijkuak yinantlakuaskej.

 Eyi tlamantli para kuali titlakuaskej

 1. Mojmostla xikkua tlatlamantli tlakilotl uan verdura.

 Tlakilomej uan verduras techmakaj vitaminas uan okseki tlamantli tlen techpaleuiaj kuali matiyetokan. Akinmej pouij itech Organización Mundial de la Salud kijtouaj mojmostla moneki tikkuaskej kanaj 400 gramos tlakilotl uan verdura. Pero amo ompa pouij tlakuatetl, yuca uan okseki tlamantli tlen tlaki ijtik tlali uan kipia almidón.

 2. Amo xiktlalili miak chiauak.

 Akinmej pouij itech Organización Mundial de la Salud kijtouaj amo okachi matikkuakan tlen kikxitiaj ika chiauak, nion kanin kinemakaj miak tlakuali porque chiauak tlen kipia amo techpaleuia. Okachi kuali xikyektlali tlakuali ika aceite vegetal. c Nin okachi kuali uan amo ijkon ken okseki chiauak.

 3. Amo xikkua tlen sapanoua poyek nion tlen sapanoua tsopelik.

 Akinmej pouij itech Organización Mundial de la Salud kijtouaj akinmej yikipiaj miak xiuitl amo moneki kikuaskej tlakuali sapanoua poyek, itech se tonal san uelis kikuaskej kanaj se cuchara istatl. Noijki amo moneki kikuaskej noso koniskej miak azúcar, san kanaj 60 mililitros (12 cucharaditas). d Miak tlamantli tlen kinemakaj ken tlakuali uan tlen tikonij kipia azúcar. Se refresco tlen kipia 355 mililitros uelis kipias hasta 50 mililitros (10 cucharaditas) azúcar. Refresco kipia miak azúcar uan nin amo okachi techpaleuia.

 Biblia kijtoua: “Akin ixtlamatki kita ouijkayotl uan motlatia pero akin xoxo yaui uan moneki kixikos ouijkayotl” (Proverbios 22:3). Tla ayakmo tikkuaj tlen amo techpaleuia, tikititiaj toTajtsin Dios tikpatioitaj tonemilis uan tiknekij kuali tiyetoskej.

 ¿Tlen kineltokaj sekimej?

 Sekimej kijtouaj: “Tla kuali mota, ajuiak uan uelik uelis tikkuaskej amo timokokoskej”.

 Tlen melauak: Para uelis tikitaskej atl sokio moneki kanaj 10 mil millones okuilintsitsintin, pero para timokokoskej san moneki kanaj 15 noso 20 okuilintsitsintin. Para amo timokokoskej moneki kuali tikyektlaliskej tlen tikkuaskej uan tikoniskej, noijki para amo ijtlakauis moneki tiktlatiskej ijkon ken moneki.

 Sekimej kijtouaj: “Sayolimej amitlaj kitoktiaj tlakuali”.

 Tlen melauak: Sayolimej kikuaj tlen sokio uan nesij ijtik tlen amo chipauak, ken kuitlatl. Ikinon itech inmikxiuan kiuikaj miakej okuilintsitsintin tlen techpanoltiliaj kokolistli. Moneki kuali tiktsakuaskej tlakuali ijkon sayolimej amo kalakiskej uan amo kisokiotiskej.

 Sekimej kijtouaj: “Yimiak xiuitl ijkon nitlakua. Amo nechpaleuis tla axkan nikpatlas”.

 Tlen melauak: Ixtlamatkej kijtouaj tla axkan tikpatlas uan peuas tikkuas tlen moneki, mitspaleuis xiyolto okachi miak xiuitl. Tla tikmaluia tlen tikkua okachi kuali tiyetos.

a Okuilintsitsintin tlen techpanoltiliaj kokolistli amo uelis tikinmitaskej porque sapanoua tsikitsitsintin. Ninmej okuilintsitsintin kinmixmatij ken bacterias, virus uan parásitos. Sekimej techpaleuiaj pero oksekimej uelis kichiuaskej matimokokokan noso matiixpoliuikan.

b Ika atl uan xapo mikij okuilintsitsintin tlen techpanoltiliaj kokolistli pero tla san ika atl amo mikij.

c Ijkuak chiauak amo tlakuauak uan atik, moixmati ken grasas no saturadas.

d Tsopelik tlen amo moneki okachi miak tikkuaskej ye tlen kipia azúcar blanca, neujtli, jarabes noso jugos. Pero uelis tikkuaskej tsopelik tlen kipia leche, tlakilotl uan verduras porque nin amo san kitlaliliaj.