Xikita nochi

Tlamachtil 134 itech Galaad: “Xikchiwakah tlan yejwah okichijkeh”

Tlamachtil 134 itech Galaad: “Xikchiwakah tlan yejwah okichijkeh”

Itech tonal 9, metstli marzo, xiuitl 2013, otlanki Tlamachtil 134 ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad, tlen kichiuaj iTlaixpantijkauan Jehová itech altepetl Patterson (Nueva York). Itech nin tlamachtil kinmachtiaj iTlaixpantijkauan Jehová pampa okachi kuali ma tetlapouikan. Omonechikojkej 9,912 tlaltikpaktlakamej, sekimej inyolikniuan, inkalchanejkauan akinmej omomachtijkej uan okinyolejkej oksekimej tlaltikpaktlakamej.

Mark Sanderson, akin poui itech Cuerpo Gobernante tlen kipiaj iTlaixpantijkauan Jehová, okiyekanki nechikol. Ye okintlapoui nochtin akinmej omonechikojkej itech achto Tlamachtil itech Galaad tlen opejki itech tonal 1, metstli febrero, xiuitl 1943, yikipia 70 xiuitl. Itech non tonal, Nathan Knorr, akin okiyekanki non tlamachtil okiyekijto tleka okitlalijkej non tlamachtil, okijto: “Sapanoa miakej tlaltikpaktlakamej uelis kimatiskej [kuali tlajtolmej itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios] tla katej miakej akinmej tetlapouiskej. Uan ika itlateochiualis toTeko momiaktiliskej akinmej tetlapouiskej”. ¿Melauak opanok tlen okijto tokni Nathan Knorr?

Ma tikitakan se neskayotl. Ijkuak opejki tlamachtil itech Galaad, tokni Knorr otlachiato itech ueyi altepetl México pampa kitas kanin uelis kintitlaniskej akinmej kiseliskej nin tlamachtil. Ijkuak otlachiato, nochi tlanechikolmej tlen katej ik 240 kilómetros itech non altepetl okinyolejkej itech se nechikol tlen mochiuaskia, omonechikojkej 400 tlaltikpaktlakamej. Axkan pampa yopanok 70 xiuitl ijkuak sekimej misioneros oajsikej itech non ueyi altepetl, tla oksepa ma kinyoleuakan itech se nechikol, monechikoskej kanaj 200,000 tlaltikpaktlakamej.

“¿Tlen tikpia ipan moma?” Anthony Griffin, akin poui itech akinmej tlayekanaj itech Betel itech Estados Unidos, opejki kintlapouia itech tlen kijtoa Éxodo 4:2. Itech nin tlapoualistli, toTajtsin Dios okitlajtlani Moisés: ¿“Tlen tikpia ipan moma?” Moisés okijto: “Se kuauitl”. Jehová okitekitilti non kuauitl pampa kiteititis tekitl uan chikaualistli tlen okimakak Moisés (Éxodo 4:5). Uan Moisés okitekitilti non chikaualistli pampa kiueyichiuas toTajtsin Dios, pero se tonal amo ijkon okichi pampa ika omoueyineki uan okinmajuak iikniuan itech Meribá, ik non, toTajtsin Dios okualanki iuan Moisés (Números 20:9-13).

Tokni Griffin okijto non kuauitl tlen okitekitilti Moisés yetoskia ken tlamachtil ika Biblia tlen okiselijkej itech Galaad nonmej tokniuan, uan okinyolchika amo ika ma moueyinekikan. Okachi kuali, okinmilui: “Xiktekitiltikan nochi tlen onanmomachtijkej pampa nankiueyichiuaskej Jehová, tla ijkon nankichiuaj nanyetoskej ken se tlateochiualistli kanin nantekitiskej”.

“Xikilnamikikan maná.” Stephen Lett, akin poui itech Cuerpo Gobernante tlen kipiaj iTlaixpantijkauan Jehová, okijto naui tlamantli tlen techmachtia maná, tlakuali tlen toTajtsin Dios okinmakak israelitas.

  • Nochipa chikauak ma titekitikan (Números 11:8). Pampa uelis kikuaskej maná, israelitas omonekiaya totoka kikololoskej uan satepan kichiuaskej tlakuali (Éxodo 16:21).

  • Amo keman ma titlatlajtokan itech tlen techmaka Jehová (Números 11:5, 6). Israelitas opejkej tlatlajtoaj itech maná, uan toTajtsin Dios okitak non ken kixnamiktoskiaj. Uelis amo nochipa techpaktis tlakuali espiritual tlen tikseliskej, pero nochipa techpaleuis, ijkon ken maná okinpaleui israelitas. Ik non, moneki ma tiktlasojkamatilikan nochi tlen Jehová techmaka.

  • Ma tikneltokakan Jehová techmakas tlen techpoloa. ToTajtsin Dios mojmostla okinmakaya maná nochtin israelitas, uan sapanoa miak okinmakaya pampa kikuaskej itech tonal sábado (Éxodo 16:22-26). Noijki moneki tikneltokaskej toTajtsin Dios techmakas tlen techpoloa (Mateo 6:11).

  • Tla amo titetlakamatij amo tikinseliskej tlateochiualismej (Éxodo 16:19, 20, 25-28). Jehová amo okiyolpakti ijkuak sekimej israelitas okinekiayaj kikololoskej maná itech tonal sábado. Sekimej okinekiayaj kikololoskej sapanoa miak maná pampa kikuaskej okse tonal, pero san niman okipiaya okuilimej uan opotonia.

Tokni Lett okinyolchika nochipa ma kilnamikikan tlen kinmachtia maná, ijkon Jehová kitlapos iluikak uan kinteochiuas hasta ijkuak ayakmo itlaj tlasojtis (Malaquías 3:10).

“Ximoyektlalikan pampa nanchantiskej itech yankuik tlali.” William Samuelson, akin kiyekanaj Tlamachtilmej pampa akinmej kichiuaj ken Cristo, okijto nochtin tiknekij tichantiskej itech yankuik tlali, pero ¿yitikmatij ken tichantiskej? Ik non, miak ipati ‘matinemikah ika totlalnamikilis’ pampa uelis ompa tichantiskej (1 Pedro 4:7).

Ijkuak tinemij ika totlalnamikilis noso kuali timokuayejyekoaj tikajsikamatij ualeua titlajtlakoaj. Amo nochipa tiktlajtlakoltiaj Satanás noso tlen ye kiyekana ijkuak tikchiuaj itlaj tlen amo kuali, noso timokuayejyekoaj itech yankuik tlali ayakmo ijkon tikchiuaskej pampa toTajtsin Dios kinmixpolos akinmej kichiuaj tlen amo kuali. Ik non, itech ninmej tonalmej moneki timochijchikauaskej pampa amo tikchiuaskej tlen amo kuali, ken san tejuan timoyolpaktiskej, uan tikpiaskej ‘yankuik tonemilis’ noso toyelis (Efesios 4:24).

“Amo xiktekitiltikan lápiz.” Tokni Mark Noumair, akin tlamachtia itech Galaad, okineskayoti ika se lápiz ualeua sekimej “kinekij kijkuiloskej tlen ma kinpano itech innemilis”. Ik non, okijto amo ma tiktekitiltikan se lápiz, uan ma tikkauakan Jehová ma tlajkuilo.

Tlen okipanok Saúl itlaj technejmachtia. Ijkuak yikin omochi ueyi tekiua okatka se tlakatl yolkuali uan yolyamanki (1 Samuel 10:22, 27; 11:13). Satepan ye “okinek kijkuilos tlen okinekiaya ma kipano itech inemilis”, uan opejki kichiua san tlen ye okitaya kuali uan opejki moueyineki. Saiktlami, toTajtsin Dios ayakmo okiseli ken ueyi tekiua pampa amo okitlakamatki (1 Samuel 14:24; 15:10, 11).

Maski akinmej omomachtijkej yokiteititijkej yolmelajkej, tokni Noumair okinmilnamikti nochipa moneki kichiuaskej iteki toTajtsin Dios ken ye kineki. Okinmilui: “Kuali ximomaluikan, pampa nankitekichiuiliskej toTajtsin Dios amo kijtosneki nankiyolpaktijtokej”. Se neskayotl, Moisés amo okitlakamatki itlanauatiluan toTajtsin Dios ijkuak okiuitek se tepexitl uan okiski atl. Maski okikixti atl, amo okiseli itlateochiualis Jehová (Números 20:7-12).

“Ma titetlapouikan iuan ángel tlen patlantinemi itlajkotia iluikak.” Tokni Sam Roberson, akin noijki tlamachtia itech Galaad, otlajto itech tlen kijtoa Apocalipsis 14:6, 7. Satepan okinmilui akinmej omomachtijkej ma kiteititikan tlen okinpanok ijkuak otetlapouijkej itech Tekiuajkayotl. Se neskayotl, ijkuak se tokni opajtijtoka pampa okichiuilijkej se operación, okitlapoui se enfermera itech hospital. Pampa non siuatl ochantiaya itech ueyi altepetl Perú, opejki kitlapouia ika se tlaixkopinal tlen kajki itech jw.org kanin mota tetlapouijtokej itech altepetl Chachapoyas (Perú). Nin siuatl iuan inamik opejkej momachtiaj Biblia.

“Otinechkajkaya, [...] ijkon otinechkajkaya.” (Jeremías 20:7.) Tokni Allen Shuster, akin poui itech akinmej tlayekanaj itech Betel itech ueyi altepetl Estados Unidos, okintlajtlani seki tlamantli naui tokniuan tlen yomonamiktijkej. Yejuan okimachiliayaj ken yetoskia okinkajkaya Jehová. ¿Tleka ijkon okimachiliayaj? Pampa yejuan amo okineltokayaj kox uelis kixnamikiskiaj nochi ouijkayotl tlen kipiaskiaj itech Tlamachtil itech Galaad. Pero ijkuak opejkej momachtiaj, sapanoa okinpaleuijkej pampa uelis nochi kichiuaskej. Se tokni tlen itoka Marianne Aronsson sapanoa okipatioitak uan okitlasojkamatki non tlamachtil, okijto: “Nochipa nikpia itlaj pampa nimomachtis, pampa yonikitak san itech se tlaxelol tlen kipia Biblia onka miak tlamantli tlen miak ipati”.

“Xikchiwakah tlan yejwah okichijkeh.” Tokni David Splane, akin poui itech Cuerpo Gobernante tlen kipiaj iTlaixpantijkauan okitemakak tlapoualistli tlen okachi ipati itech nin nechikol. Okintlapoui itech tlen kijtoa Hebreos 13:7, nin tlaxelol kijtoa: “Xikinmilnamikikah n tokniwah tlayakankeh akimeh onomechmachtijkeh itlajtol Dios, xikilnamikikah tlan kuali okichijkeh itech innemilis iwa xikchiwakah tlan yejwah okichijkeh”. ¿Ken okiteititijkej ninmej tokniuan kipiaj tlaneltokilistli?

Itech tonal 24, metstli septiembre, xiuitl 1942, Nathan Knorr omonechiko iuan akinmej okiyekanayaj ome corporaciones tlen kipiaj iTlaixpantijkauan Jehová uan okimilui kox uelis kipeualtiskiaj se tlamachtil, pampa kinmachtiskej misioneros pampa tetlapouiskej itech uejueyij altepemej kanin ayamo ikaj tetlapouia. Pero omotaya amo uelis mochiuaskia nin tlamachtil pampa okatka Segunda Guerra Mundial, uan sapanoa oui okatka kintitlaniskej misioneros itech okseki altepemej. Itech nochi Tlaltikpak amo okipiayaj tomin, uan iTlaixpantijkauan Jehová san okipiayaj tomin pampa kichiuaskej nin tlamachtil san makuili xiuitl. Pero ninmej tokniuan okiteititijkej melauak tlaneltokaj, ik non, nochtin okijtojkej ma mopeualti non tlamachtil itech Galaad.

Akinmej achto okiselijkej tlamachtil itech Galaad noijki okiteititijkej tlaneltokilistli, axkan ijkon moneki tikteititiskej. Yejuan oyolpakiayaj ika tlen okipiayaj uan amo okinekiayaj kipiaskej miak tomin (Hebreos 13:5, 6). Miakej okineltokayaj ayakmo keman uelis kinmitaskiaj inkalchanejkauan, uan inkalchanejkauan amo okipiayaj tomin pampa kinpaleuiskej ma mokuepakan inkalijtik. Miakej misioneros opanok kanaj 10 noso 15 xiuitl pampa kinmitaskej inkalchanejkauan. Pero melauak okineltokayaj Jesús nochipa kinmaluis uan noijki inkalchanejkauan, ijkon ken nochipa kinmaluia (Hebreos 13:8).

Achto tlamachtil itech Galaad itech xiuitl 1943

Tokni Splane okijto seki ouijkayomej tlen okinpanok tokniuan tlen okiselijkej tlamachtil ijkuak okatkaj itech okse altepetl, maski ayamo omomachtiayaj itech Galaad. Saiktlami, tokni Splane okinmilui: “Namejuan, tlakamej uan siuamej nochipa xikchiuakan tlen yikipia 70 xiuitl kichijtokej akinmej kiseliaj tlamachtil itech Galaad [...]. Xiyolpakikan san kanin nankitekichiuiliskej Jehová”.

Pampa tlamis, tokni Splane okinmititi seki intlaixkopinaluan 77 misioneros tlen okiselijkej tlamachtil itech Galaad uan axkan katej itech Kali kanin tekitij iTlaixpantijkauan Jehová itech ueyi altepetl Estados Unidos, uan ome misioneros okiselijkej achto tlamachtil itech xiuitl 1943. Itech ninmej tlaixkopinalmej okipiayaj tlakuikalmej tlen okitekitiltiayaj iTlaixpantijkauan Jehová itech 70 xiuitl tlen yopanok.

Ijkuak tokniuan tlen okiselijkej tlamachtil itech Galaad okinmakakej indiplomas, se tokni, inpatka nochtin, okitlajtolti se amatlajkuilol pampa kitlasojkamatiskej tlamachtil tlen okiselijkej. Pampa tlamis non nechikol, tokni Sanderson okijto maski yopanok 70 xiuitl ok miak ipati tlen okinmilui tokni Knorr akinmej okiselijkej achto tlamachtil: “Maski san kanin nanmechtitlaniskej, nochipa xikilnamikikan namejuan [...] nantetlapouiaj itech Tekiuajkayotl, uan nankipiaj tlen okachi ueyi tlateochiualistli itech Tlaltikpak, nankiueyichiuaskej toTajtsin Dios ijkuak ayamo peua Armagedón. [...] Ik non, pampa ok ueli nantetlapouiaj, xitetlapouikan”.