Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Elias Hutter niman Biblias tlen okintlajtolkuep ipan hebreo

Elias Hutter niman Biblias tlen okintlajtolkuep ipan hebreo

¿TIUELI tikamapoua Biblia ipan hebreo? Kanaj ka. Uelis ika nion xkeman tikita se Biblia ipan yejon tlajtojli. Maski ijkon, tikixmatis Elias Hutter, se ixtlamatki akin onen ipan siglo dieciséis niman ome Biblias tlen okintlajtolkuep ika hebreo, mitspaleuis xtlasojkaita iTlajtol toTajtsin tlen tejua tikpiya.

Elias Hutter otlakat ipan xiuitl 1553 ipan pitentsin kalpan tlen itoka Görlitz, tlen nokaua nisiuj kampa nonamikij Alemania, Polonia niman República Checa. Onomachti tlajtoltin orientales ipan Universidad Luterana de Jena. Ijkuak kemach kipiaya 24 xiujtin, onochiuj se tlamachtijketl itech hebreo kampa Leipzig. Okitekitilti seki yenkuik kenon temachtiaya niman okichijchiuj se kaltlamachtijli ipan Núremberg, kampa nomachtijkej kinmachtiaya hebreo, griego, latín niman alemán san ipan naui xiujtin. Nion okse kaltlamachtijli noso universidad ipan yejon tonajli temachtiaya ijkon.

“KITEITITIA KENON KUALTSIN YEJUIN AMOXTLI”

Ixpan Biblia ika hebreo tlen okitlajtolkuep Hutter ipan 1587

Ipan 1587, Hutter okikixti se amatlajkuilojli ipan hebreo itech tlen miyekej kixmatij ken Antiguo Testamento. Yejuin okitokayotijkej Derekh ha-Kodesh, tlen onokixti ipan Isaías 35:8 niman kijtosneki “Ojtli itech Chipaualistli”. Kualtsitsintin tlajkuiloltin tlen kipiaya, okichiuj manoijto yejuin: “Nochi tlen kipiya kiteititia kenon kualtsin yejuin amoxtli”. San ika, pampa ueliya notekitiltiaya ijkuak yakaj kinekiya kixmatis tlajtojli hebreo, yejon kichiuaya melak matlasojti.

Tla tiknekij tikasikamatiskej tleka melak tepaleui Biblia tlen okichiuj Hutter ipan hebreo, matiknemilikan ome tlen kixnamikiyaj akin kinekiyaj kipouaskej Biblia ipan Hebreo. Kachtopa, kitekitiltia se tlajkuilojli tlen miyekej xkixmatiyaj. Ika ome, ouijtika tikasikamatis tlajtoltin tlen ipeujyan noso itlamiyan kipiyaj tlen kintokayotiaj sufijos niman prefijos. Se neskayotl, matiknemilikan tlajtojli ipan hebreo נפשׁ (noijkuiloua néfesch), kijtosneki “alma”. Ipan Ezequiel 18:4 kuika prefijo ה (ha), niman ijkon nochiua tlajtojli הנפשׁ (hannéfesch). Yakaj akin xkuajli kixmatiskia hebreo niman kitaskia הנפשׁ (hannéfesch), ueliskia kinemilis ika okse tlajtojli tlen xualeua itech נפשׁ (néfesch).

Hutter ika tlamachilistli okitekitilti imprenta niman ijkon kinpaleuis inomachtijkauan. Seki tlajtoltin okintlali kapotstikej niman okseki ka (xokintemilti). Okinkapotstili tlajkuiloltin tlen intech kisayaj okseki tlajtoltin, niman tlajkuiloltin tlen katkaj prefijos niman sufijos xokintemilti. Yejuin tlen okichiuj okinkauili inomachtijkauan makitakan kanon ualeuaya se tlajtojli hebreo niman kinpaleuiaya totoka makixmatikan. Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras (con referencias) noijki kitekitiltia yejuin ipan notas tlen kipiya itsintlan páginas. Ijkuak notlalia se tlajtojli tlen itech kisaj okseki tlajtoltin notlalia kapotstik, niman prefijos niman sufijos xijkon. Tlen tlakpak ononeskayoti ipan tlaixkopinaltin teititia tlajkuiloltin tlen nesij ipan Biblia ika hebreo tlen okikixti Hutter itech Ezequiel 18:4, niman tlen kintekitiltia Biblia con referencias ipan nota tlen nesi itsintlan página itech yejon tlaxelojli.

SE YENKUIK NUEVO TESTAMENTO IPAN TLAJTOJLI HEBREO

Hutter noijki okichijchiuj tlen miyekej kixmatij ken Nuevo Testamento ipan 12 tlajtoltin. Yejuin okis ipan Núremberg ipan xiuitl 1599 niman noixmati ken Políglota de Núremberg. Hutter noijki kinekiya ompa kitlalis Escrituras Griegas Cristianas ika tlajtojli hebreo. San ika, yejua okijto ika maski “kinektoskia kitlaxtlauas ueyi tomin” ipampa se Biblia tlen maijkuiliujto ika hebreo, san nenka yeskia kitejtemos. * Ika yejon, okinemili yejua kitlajtolkuepas ika hebreo Nuevo Testamento tlen onkatka ika griego. Otekit melak chikauak itech yejuin, niman otlan kitlajtolkuepa san ipan se xiuitl.

San ika ¿kuajli okitlajtolkuep Hutter Escrituras Griegas Cristianas ika hebreo? Ipan 1981, Franz Delitzsch, akin ixtlamatki itech tlajtojli hebreo, okijto: “Ken okitlajtolkuep ika hebreo, teititia ika kuajli kasikamatiya yejon tlajtojli tlen miyekej cristianos xkasikamatiyaj, niman ok kimelaua ika tomachtiskej pampa okitekitilti tlajtoltin tlen kinamikiya mauiya”.

TLEN OKICHIUJ OK TEPALEUIYA

Hutter xonotominti ika tekitl tlen okichiuj; xokinemakak miyek Biblias. San ika, tekitl tlen okichiuj melak yotepaleui. Se neskayotl, William Robertson niman Richard Caddick okiyektlalijkej niman oksejpa okichijchiujkej yejuin Nuevo Testamento tlen okitlajtolkuep Hutter, se ipan 1661 niman okse ipan 1798. Pampa Hutter okitlajtolkuep itech griego, okitekitilti itokayo Jehová kampa ijkuiliujtoya Kýrios (toTeko) niman Theós (toTajtsin) ijkon ken nestoya ipan Escrituras Hebreas, niman kampa yejua kineltokaya ika tlajtotoya itech Jehová. Yejuin kinamiki noijtos, pampa maski miyek yonochijchiuj Nuevo Testamento tlen xkitekitiltiaj itokayo toTajtsin, tlen okitlajtolkuep Hutter kema kitekitiltia, yejuin okse tlen kiteititia ika kinamiki oksejpa notlalis itokayo toTajtsin kampa yauj ipan Escrituras Griegas Cristianas.

Ijkuak oksejpa tikitas itokayo toTajtsin, Jehová, ipan Escrituras Griegas Cristianas, xkilnamiki itekiyo Elias Hutter niman Biblias tlen okintlajtolkuep ika hebreo.

^ párr. 9 Seki ixtlamatkej yokitlajtolkuepkaj ika hebreo Nuevo Testamento. Se katka Simon Atoumanos, kanaj ipan xiuitl 1360. Okse katka Oswald Schreckenfuchs, se alemán, kanaj ipan xiuitl 1565. Yejuin tlen okitlajtolkuepkej xotlanauatijkej makinchijchiuakan niman aman yopoliujkej.