Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Jesús okitlajpaloto imonan Pedro niman okipajti (Mateo 8:14, 15; Marcos 1:29-31).

¿Xkipiya ika nonamiktiskej akin tlayekanaj itech tlaneltokiltin?

¿Xkipiya ika nonamiktiskej akin tlayekanaj itech tlaneltokiltin?

MIYEKEJ tlaneltokiltin tlen onka ipan nochi tlaltikpaktli kinnauatiaj akin ompa tlayekanaj ika xkipiya ika nonamiktiskej. Ijkon nochiua ipan Iglesia Católica Romana, iglesias ortodoxas, budismo niman oksekimej. San ika, miyekej tlaltikpakchanejkej kinemiliaj ika auilnemilistli tlen kichiuaj akin tlayekanaj ipan tlaneltokiltin, tlen miyekan noteneua, nochiua ipampa yejuin.

Ika yejon miyekej notlajtoltiaj, ¿uajnestiuj ipan Biblia ika xkipiya ika nonamiktiskej akin tlayekanaj ipan tlaneltokiltin? Tla tiknekij tikmatiskej yejuin, noneki tikitaskej kenon opeuj, kenon onosemoyauj niman tlenon kinemilia toTajtsin itech yejuin.

KENON OPEUJ IPAN TLANELTOKILTIN

Ipan xiuitl 2006, teopixkej niman obispos católicos okipixkej se tlanechikojli kampa okiselijkej tlamachtijli. Ompa papa Benedicto XVI okijto ika yejuin, ika xkipiya ika nonamiktiskej, se tlanauatijli tlen “opeuj nochiua seki xiujtin sakin itonaluan Apóstoles”.

San ika, akin kichiuayaj ken Cristo ipan kachtopa siglo xkitlajtlaniyaj ika xkipiya ika nonamiktiskej. Ika yejon apóstol Pablo, akin onen ipan kachtopa siglo, okimijli akin tlaneltokakej ika nemiskiaj sekimej tlakamej akin teititiskiaj itlamachtiluan “tlakajkayajkej espíritus” akin “temachtiskej ika xkuajli [tla] nonamiktilos” (1 Timoteo 4:1-3).

Ipan ika ome siglo yejuin tlanauatijli ika xnonamiktilos opeuj notemachtia ipan teopantin tlen “kineltokayaj Cristo” tlen sakin onochiujkej Iglesia Católica Romana. Amoxtli itoka Celibacy and Religious Traditions kijtoua ika yejuin opeuj “ijkuak nosemoyaujtoya se yenkuik tlanemilijli ipan tekiuajyotl romano tlen kijtouaya ika xkipiya ika nonamiktilos”.

Okseki siglos ika tlayekapan, tlanechikoltin tlen kipiayaj tlayekankej ipan tlaneltokiltin niman akin kintokayotiayaj ken Padres de la Iglesia okisemoyaujkej ika xkipiya ika nonamiktiskej teopixkej akin tlayekanayaj. Kineltokayaj ika akin notekaj iuan imixnamik ijtlakauiyaj niman xok ueliskiaj tekitiskej ken akin tlayekanaj. Maski ijkon Encyclopædia Britannica okijto ika “ipan siglo 10 ok nemiyaj miyekej teopixkej niman hasta sekimej obispos akin kipiayaj isiuauan”.

Yejuin ika teopixkej xkipiya ika nonamiktiskej, onochiuj se tlanauatijli ipan tlanechikoltin itech Letrán ipan Roma ipan xiuitl 1123 niman 1139. Niman hasta ipan yejuin tonajli ok ijkon tlanemilia Iglesia Católica. Ika yejuin tlanauatijli teopan xokipolo itlanauatijkayo nion itomin. Pampa tla teopixkej nonamiktiskiaj kinpanoltiliskiaj inkoneuan tlen iyaxka katka teopan.

TLEN KINEMILIA TOTAJTSIN

Ipan Biblia kuajli nesi tlen kinemilia toTajtsin itech tlamachtijli ika xkipiya nonamiktiskej akin tlayekanaj. Ompa tiknextiaj ika Jesús otlajto itech akin kitlapejpeniaj nemiskej inselti pampa “kinekij más ueliskej kichiuaskej on tekitl yejuan para Dios” (Mateo 19:12). Noijki itech yejuin apóstol Pablo otlajto itech sekimej akin kichiuayaj ken Cristo, akin ijkon ken yejua, kitlapejpeniayaj xnonamiktiskej pampa kinekij kitemachiltiskej “temachtijli yejuan [te]maka temakixtilistli” (1 Corintios 7:8; 9:23).

Ika yejon, nion Jesús nion Pablo xokitlalijkej kentla se tlanauatijli, ika akin kichiuaj ken Cristo, xkipiyaj ika nonamiktiskej. Jesús okijto ika “xnochimej tlakamej ueliskej kijyouiskej inseltimej nemiskej”. Kuakon xnochimej inomachtijkauan ueliskiaj kichiuaskej. Pablo okijkuilo: “On yejuan xe nonamiktiaj” okimelajkaito ika “toTeko xokijtoj on tlen [...] tikchiuaskej, yej nemechijlia tlen nejua niknemilia” (Mateo 19:11; 1 Corintios 7:25).

Noijki Biblia techmachtia ika miyekej akin tlayekanayaj niman kichiuayaj ken Cristo akin onenkej ipan kachtopa siglo ononamiktijkej, se akin ijkon okichiuj katka apóstol Pedro (Mateo 8:14; Marcos 1:29-31; 1 Corintios 9:5). Ipan kachtopa siglo, ipan tekiuajyotl romano, melak miyekej auilnemiyaj. Ika yejon Pablo okijto ika tla se akin kichiuaya ken Cristo yononamiktijka niman tlayekanketl katka, “san se isiuau ma kipia” niman ika “ikoneuan ma kitlakamatikan” (1 Timoteo 3:2, 4).

Biblia xkijtoua ika akin ononamiktijkej xnotekayaj san sekan, pampa kimelajkaijtoua: “On teueuentsin noneki kimaktilis isiuau nochi tlen noneki kiselis”. Noijki kimijlia akin yononamiktijkej ika ijkuak notekaj san sekan “ma ka xmonenekikan nennemiskej ken nemij on yeuan yononamiktijkej” (1 Corintios 7:3-5). Kuajli nesi ika toTajtsin xkintlajtlanilia itekipanojkauan nion xkinchiualtia akin tlayekanaj ika xkipiya ika nonamiktiskej.

IPAMPA TEMACHTIJLI TLEN KITEMAKA TEMAKIXTILISTLI

Kuakon, tla yejuin ika xkipiya ika nonamiktiskej xkitlajtlani toTajtsin, ¿tleka Pablo niman Jesús kuajli otlajtokej intech akin kitlapejpeniayaj nemiskej inselti? Pampa ijkuak yakaj kitlapejpenia nemis iselti uelis melak kipaleuis kinmachiltis oksekimej kuajli tlajtoltin. Ijkuak xnonamiktiaj uelis miyek kichiuaskej ipan itekiyo toTajtsin pampa xkixnamikij tlaueltin nion tlen kinmajmana akin yononamiktijkej (1 Corintios 7:32-35).

Matikitakan tlen ipan onochiuj David, yejua okitlapejpeni kikauas itekiyo kampa melak miyek tomin kitlaniya ipan ueyikalpan México niman oyaj ipan se kalpantsin tlen nokaua Costa Rica. Ompa okinmachtito oksekimej iTlajtol toTajtsin. ¿Yokipaleui makichiua yejuin pampa nemi iselti? “Kema”, kijtoua David. Noijki kijtoua: “Ika yolik opeuj ninomatstiuj ken nemij niman ken chantij ompa, pampa kampa oniualeuj xsan noijki. San ika, pampa noselti niman xnonekiya ninajmanas ipampa okse xonikmachili ouijtika”.

Claudia okse akin nemi iselti noijki miyekan yotlapaleuito kampa nonekiyaj akin tenojnotsaskej. Yejua kijtoua: “Melak nechyolpaktia notekiyo tlen nikmaka toTajtsin. Notlaneltokil niman ken iuan ninouika toTajtsin melak chikaui ijkuak nikita kenon nechtlajpiya”.

“Maski tla yotimonamikti noso tinemi moselti, melak tiyolpakis tla timokojtilia tikmakas toTajtsin Jehová nochi kech tiuelis” (Claudia).

Tinemis moselti xkipiya ika noitas kentla itlaj tlen xkuajli. Claudia kijtoua: “Maski tla yotimonamikti noso tinemi moselti, melak tiyolpakis tla timokojtilia tikmakas toTajtsin Jehová nochi kech tiuelis” (Salmo 119:1, 2).