Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Georgette Douwma/Stone via Getty Images

¿UELIS MAKISAS TLALTIKPAKTLI?

Mar

Mar

IPAN mar nokixtia miyek tlen tijkuaj niman seki tlen ika nochijchiuaj medicamentos. San ika, xsan yejon, ompa noijki kisa miyek ajakatl chipauak tlen tikijyotilanaj niman kichichina ajakatl tsokuiltik tlen tikixtiaj. Noijki tlapaleuiya maka melak matona noso maka melak maseua.

Tlen kijtlakoua mar

Aman melak yopeuj tona niman yejon kijtlakoua nochi tlen yoltika ijtik mar, ken crustáceos, corales niman okseki yolkatsitsintin. Kanaj 25% itech nochi tlen onka ijtik mar, yoltika ipampa corales. San ika, ixtlamatkej kijtouaj ika tla xtikintlajpiyaj corales, san ipan 30 xiuitl uelis mikiskej.

Ixtlamatkej kijtouaj ika kanaj 90% itech totomej akin kitejtemouaj tlen kikuaskej ipan mar, okitolojkej plástico. Niman melak miyekej yolkamej akin chantij ipan mar mikij ipampa plástico tlen ajsi ipan mar.

Ipan 2022, António Guterres, akin tekiti ipan Naciones Unidas, okijto: “Pampa xotiktlajpixkej mar ken nonekiya, aman melak yotsojkuiliuj niman noneki nimantsin itlaj matikchiuakan”.

Tlaltikpaktli okichijchiujkej para nochipa ompa manemilo

Mar niman nochi tlen ompa nemi, uelij san noyejuamej nochipauaj niman notlajpiyaj pampa ijkon tlachijchiujtin, san ika, uelij ijkin kichiuaj ijkuak xsanoyej tikintlatsokuilotiliaj. Libro Regeneration: Ending the Climate Crisis in One Generation kijtoua ika, ijkuak tejuamej xsanoyej tiktsokuilotiaj mar “ueli san yejua nochipaua”. Matikitakan seki ken nochiua yejuin:

  • Ijtik mar noijki onka seki plantas tlen xueli tikimitaj pampa melak pitentsitsintin, yejuin plantas kintokayotiaj fitoplancton. Yejuin plantas tepaleuiyaj maka melak matona pampa kichichinaj dióxido de carbono, niman san noijki tlapaleuiyaj ken kojtin niman xiujtin.

  • Nemij yolkatsitsintin tlen xueli tikimitaj, yejuamej kinkuaj michimej tlen yomijkej niman ijkon kichipauaj mar. Sakin, okseki yolkamej akin más uejueyimej, kinkuaj yejon yolkatsitsintin tlen xuelij tikimitaj. Ipan ipágina Smithsonian Institution tlen tlajtoua itech mar, okijto: “Yejuin tlen panoua kichiua machipaujto mar”.

  • Inkuitl seki michimej kichiuaj ika atl maka makipiya tlen kimijtlakoua corales, crustáceos niman okseki yolkamej akin nemij ijtik atl.

Notejtemoua kenon noyektlalis

Tla tikintekitiltiaj bolsas niman botellas tlen uelis miyekpa tikinkuiskej, titlapaleuiskej maka sajnoye maonia plástico ipan mares.

Tla xsanoyej tikintlasojlotiskiaj mares, xnonekiskia tikinchipauaskej. Ika yejon, ixtlamatkej techijliaj maka matiktekitiltikan itlaj tlen san sejpa tijkuiskej ken itlaj de plástico, más kuajli tla tikintekitiltiaj bolsas niman okseki tlemach tlen miyekpa uelis tikuiskej.

San ika, yonoitak ika xsan yejon noneki nochiuas. Xiuejkaui, se grupo akin kineki kitlajpiyas tlaltikpaktli, okololo 8,300 toneladas de tlasojli tlen onkatka itenko mar itech 112 países, yejuin okichiuj san ipan se xiuitl. Yejon tlen onoololo san achijtsin itech nochi tlasojli tlen noxinia ipan mar sejse xiuitl.

Revista National Geographic okijto yejuin itech mares: “Pampa tiktekitiltiaj tlen melak teijtlako, sajnoye yotiktsokuilotijkej mar, niman yolkamej akin nemij ijtik atl xok uelij kichipauaj”.

¿Tlenon kijtoua Biblia itech yejuin?

“¡In tlaltikpaktli tentikaj ikan nochi tlen tejua otikchijchiu! Xkitakan ken ueyi on mar niman ken patlauak. Ompa sanoyej miyekej yolkej nemij yejuan pipitikej niman uejueyimej” (Salmo 104:​24, 25).

Ijkuak toTajtsin okitlali mar, okichiuj ika maueli san noyejua manochipaua. Xkonnemili yejuin: tla toTajtsin kuajli kixmatstok nochi tlen onka ijtik mar, kuakon, ¿uelis kichiuas machipaui mar? Xkita tlamachtijli “ToTajtsin kijtoua ika tlaltikpaktli makisas” ipan página 15 itech yejuin revista.