Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

OARALAP | IA KAHREPEN ATAIL EN WIE MOMOUR?

2 Pwehki Mie Sawas

2 Pwehki Mie Sawas

“Mweidohng ih [Koht] amwail pwunod koaros, pwehki eh kin ketin apwahpwalih kumwail.”​—1 PITER 5:7.

Ni omw kin medewe me sohte mehkot ke kak wia pwehn kamwahwihala omw irairo, e kak mwomwen me mehlahte me mwahu. Ahpw tehk duwen soahng kei me kak sewese iuk.

Kapakap. Kapakap kaidehn ahl ehu me pahn ihte kameleileidi loalomw; de pil mehkot me ke anahne wia pwehki ke uhdahn anahne sawas ahnsowohte. E uhdahn wia elen koasoakoasoipene ehu rehn Siohwa Koht, me kin ketin nsenohkin uhk. Siohwa kin ketin kupwurki ken patohwanohng ih omw kahpwal kan. Ni mehlel, Paipel kin kangoangehkin kitail: “Mweidohng KAUN-O omw kahpwal akan, eri e pahn ketin doareiukala.”​—Melkahka 55:22.

Ke sou kapakap ong Koht rahnwet? Doadoahngki mwareo, Siohwa, oh kasalehda dahme mi nan omw mohngiong. (Melkahka 62:8) Siohwa ketin kupwurki ken esehla ih nin duwen kompoakepahmw men. (Aiseia 55:6; Seims 2:23) Kapakap kin wia elen koasoakoasoipene ehu rehn Koht me ke kak wia ahnsou koaros oh pil wasa koaros.

Nin duwen me wasahn sawas American Foundation for Suicide Prevention kasalehda, “roporop kin kalapw diarada me pali laud en aramas akan me pein kemehla irail, persent 90 de tohtohsang kin ahneki nsensuwed laud ni ahnsou me re mehla. E kin kalapw sansalda me re sohte ese me re ahneki soangen soumwahwo, sohte ale sawas sang toahkte de wini pwehn sewese irail”

Aramas akan me nsenohkin uhk. Omw mour kin kesempwal ong meteikan, iangahki omw peneinei de kompoakepahmw kan me kin kasalehda arail nsenohkin uhk. Pil mie ekei me kin nsenohkin uhk me ele ke saikinte ese. Karasepe, mie ahnsou nan kalohk me Sounkadehdehn Siohwa kan kin tuhwongada aramas akan me uhdahn nsensuwed laud. Ekei irail pwukat pil wehkada me re uhdahn anahne sawas oh kin medemedewe en kemehla pein irail. Kalohk ihmw lel ihmw kin kihong Sounkadehdehn Siohwa kan ahnsou mwahu en sewese soangen aramas pwukat. Sounkadehdehn Siohwa kan kin idawehn sapwellimen Sises mehn kahlemeng ni arail kasalehda arail nsenohki mehn mparail kan. Re kin nsenohkin uhk.​—Sohn 13:35.

Wasa kan me kin kihda sawas. Madamadau en kemehla pein emen kin kasalehda me aramaso ahneki soumwahu en nsensuwed de pwunod laud. Duwehte omw sohte namenengki kohwahki soumwahu ehu en war, ke pil sohte anahne namenengki ma ke lokolongki soangen soumwahu en nsensuwed laud. Ekei toahkte kan kin karasahiong nsensuwed laud soumwahu en wai. Duwehte soumwahu en wai, nsensuwed laud kak lelohng aramas koaros. E pil kak mwahula. *

TAMATAMAN MET: Ke sohte kak pein kelekelehpwiki omw nsensuwed laud. Ahpw ma ke ale sawas, ke kak pweida.

DAHME KE KAK WIA AHNSOU WET: Rapahkihda toahkte men me ke kak koapworopworki me kin sewese de apwalih soumwahu en nsensuwed laud.

^ Ma madamadau en kemehla pein uhk uhdahn laud de kalapw wiawi, rapahki wasa kan me kak kihda sawas. Ele ke kak eker wasa kan me kin kihda sawas en kauhdi aramas sang ar pahn kemehla pein irail, de ke kak eker imwen wini (emergency). Tohndoadoahk kan wasa ko kin ale kaiahn pwehn kihda soangen sawas pwukat.