AMEERIKAHO heeˈrannohu mittu manchi togo yee coyiˈrino: “Beettiˈya Joonaatani jaallasi ledo godoˈlara shiima kiilomeetire fafe haˈre no. Galteˈya Valentiina kayinni, tenne haˈrinshosi dibaxxanno. Doogo kaameelunninna mannunni cifantannohura keere higasi huluullissannose. Ikkollana elekitiroonikisete uduunnicho baxanno daafira jaallasi suuqe haˈre woˈnaalsha assanno. Ani kayinni Niwu Yorkete katamira galchimi Manataanira qaete noommo. Galteˈya Porto Rikote noo fiixase layidhara hadhe no. ‘Joonaatani mulenni higanno’ yitanno hedo nooe. Waalchoˈya ganganneenna iso laweennae gobbara fuleemmo wote, polisichahonna danote yannara kaaˈlo uyitanno loosaasineeti. Polisete hajajaanchi, ‘Tini kaameela kadate fajjo ayeetero afootto?’ yee xaˈmie. ‘Ee, beettiˈya Joonaatanite’ yuummo. ‘Busha duduwo kullammohera dangoommo. Dano kalaqantino; . . . beettikki, . . . beettikki reyino’ yiie. Macciishshanni heeˈrenni, ‘Horonta ikkara didandaanno!’ yuummo. Hakko masilli xaa geeshsha wodaninkera hurtannokki mada kalaqinonke.”

 Ispeenete gobbara Barseeloonu katamira heeˈranno manchi togo yee borreessino: “Ispeenete gobbara 1960 qooxeessira hagiirraame maate noonke. Galteˈya Maariyaranna anera, 13 dirihu Deevidi, 11 dirihu Paakitonna 9 diriti Isaabeeli yinanniri sase ooso noonke.

“Badheessa 1963nni mitto barra, Paakito umo lowo geeshsha damuunseennasi rosu mininni agure higi. Ma ikkikka yine jajjarrummo; ikkollana seeda yanna dikeeshshino. Xiwamihunni sase saate gedensaanni gufiˈri. Galaaffattinositi umu giddo mundee duˈnamate.

“Paakito reyinohu 30 diri albaanniiti. Ikkollana, reyosi wodaninkera kalaqqino mada xaa geeshsha dihurtino. Qaaqquulle shiiˈrino amanna anni batinye ooso heedhunsarono woy aye geeshshi yanna saˈurono xissiisiˈransa digattanno.”

Tini lamenti ikkito, ooso gufidhuro shiiro amanna anna mageeshshi geeshsha gawajjitannoronna  xissono mageeshsha keeshshitannoro leellishshanno. Mittu dokiterichi togo yee borreessinoti halaaleho: “Oosote reyo jajjabu reyoni roore xissiissannotenna masissannote; korkaatuno maatete giddo ooso jajjabba balaxxe reyitanno yine agarrannikkihuraati. . . . Mittu qaaqqi reyanno wote, kuni qaaqqi lophe kalaqanno fiixoomi [yaano beetto, anna, ahaaho assannotinna] wole hagiirsiissanno hexxo baala mitteenni baˈanno.” Umo kaˈino meyatino hakko garinni xissiisidhara dandiitanno.

Minaanna shiidhinoti mitte mancho togo yitino: “Ayiddaanniˈya Raaseli, Layinki Alamete Oli yannara Pasifiikete olu bayicho olantote xagisaancho ikke loosino. Hakkono lowo geeshsha waajjishanno oli giddonni keere fulino. Galagale Yunaayitidi Isteete hige dancha heeshsho heeˈrino. Yannate gedensaanni Maganu Qaali soqqamaancho ikki. Dirisi 60 ikke saita wodanu xisso noosita leellishanno malaati leelli. Ikkirono barru barrunku diinaggesira jawaataho. Maaju aganira 1988nni mitto barra hedeweelcho wodanisi loosa agureenna reyi. Isi reyo lowo geeshsha gawajjitinoe. Keerunni nafa diyoommasi. Isi minaannaˈya calla ikkikkinni lowo geeshsha baxeemma jaalaˈyaati. Mitteenni 40 diro heeˈnoommo. Xa kayinni lowo geeshsha callatoomma.”

Kuriuu, woˈma alamera heedhanno maatera barru barrunku iillitannote kumunni kiirranni dadillissanno ikkito giddo shiimate. Batinyu shiiro gantinonsari coyidhinonte gede, ooso, minaanni, minaama, annu, ama woy jaalu reyiˈnero Kiristaanchu Phaawuloosi, reyo ‘goofimarchu diinaati’ yiinoti halaale ikkase huwattinanni. Mannu togooha masisanno duduwo macciishshanno wote, “Ikkara didandaanno! Ani diammaneemmo” yaara dandaanno. Albaange laˈneemmonte gede wolurino macciishshamannonsari no.—1 Qorontoosi 15:25, 26.

Kayinni shiidhinorira mayi macciishshamannonsaro laˈnammora albaanni, hanni mite mite hasiissanno xaˈmora dawaro qollo. Reyote yaa heeshshote goofimarchooti yaate? Reyitinore galagalle laˈˈa dandiineemmo hexxo no?

Qullaawu Maxaafi borreessaanchi Phaawuloosi “goofimarchu diina” ikkitino reyonni gantanni hexxo noota xawisino. “Reyo mullare ikkitanno.” (Haaro Alame Tiro) “Goofimarchoho qeelamanno diini reyote” yee borreessino. (1 Qorontoosi 15:26) Phaawuloosi tenne hexxo lainohunni horonta huluullaminokkihu mayiraati? Korkaatuno reyotenni kainohu Yesuusi Kiristoosi rosiisinosi daafiraati. (Soqqamaanote Looso 9:3-19) Konni daafira Phaawuloosi togo yee borreessino: ‘Reyo dagginohu mittu manchi Addaami widoonni ikkinonte gede, reyotenni kaˈˈano dagginohu mittu manchi Yesuusi Kiristoosi widoonniiti. Addaami abbino daafi widoonni mannu duuchu reyannonte gede, hattono Kiristoosi widoonni mannu duuchu heeshsho afiˈranno.’—1 Qorontoosi 15:21, 22.

Yesuusi Nayina yinanni olliira mitte gunnitte manchonni xaade reyino beettose lai wote lowo geeshsha mararinose. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: ‘Yesuusi hakko ollaa iilli woyite reeshsha haaˈre olluunni fulanno manninni xaadi. Kunino mitte gunnitte manchora afidhinohu mittichu beettise reyino. Olluunnihu lowo manni ise ledo no. Mootichu ise lai woyite wodanisinni marare, ‘Hanni wiˈli’ yiise. Hakkiichinni Yesuusi gamba yee rere kisi. Reeshsha duhe noo manni uurri. Yesuusi, ‘Koo wedellicho gotti yite kai yeemmohe’ yii. Reyino beetti gotti yee kae coyiˈra hanafi. Yesuusino qole  amasira uyi. Woˈmunku manni waajje Magano galati. ‘Bayiru himanaanchi mereeronke kaino; Maganu mannasi towaatara dayi’ yitu.’ Yesuusi mararrotenni, manchote beetto reyotenni kayisinota wodanchi! Togo assasi konni kaˈira maricho leellishshannoro hedi!—Luqaasi 7:12-16.

Madaarsha fulino manni noowa, Yesuusi reyino beetto kayise hambannikki dhagge assino. Tini kao, Yesuusi tenne dhagge assara albaanni masaalinotera, “haaru iimi” hunda uullate aana heeshsho afiˈrate kaˈnanni kaora safote. Hatte yannara Yesuusi togo yiino: ‘Konnira hanni maalaˈle; waammate giddo noori qaalesi macciishshitanno yanna daggannona.’—Ajuuja 21:1, 3, 4; Yohaannisi 5:28, 29; 2 Pheexiroosi 3:13.

Kao laino manni mereero Pheexiroosinna 12 Yesuusi harunsaano giddo mitu mitu no. Reyotenni kainohu Yesuusi umisi Galiilu Baari mule coyiˈranna macciishshitino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: ‘Hakkonni gedensaanni Yesuusi, “Daggine shooˈme” yiinsa. Mooticha Yesuusi ikkinota duuchunku affinohura, rosaanosi giddo mittuno, “Ati ayeeti?” yee xaˈminosihu dino. Yesuusi daye tima haaˈre uyiinsa; hattono qulxuˈme uyiinsa. Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni rosaanosira leellanna tini sayikkite.’—Yohaannisi 21:12-14.

Konni daafira, Pheexiroosi woˈmu wodaninni togo yee borreessino: ‘Yesuusi Kiristoosi reyotenni kaˈˈasinni baˈannokki hexxo uyinonkehu, bayira maarosinni haaro ilamanni oososi assinonkehu, Mootichinke Yesuusi Kiristoosi Anna ikkinohu Maganu maassamo.’—1 Pheexiroosi 1:3.

Soqqamaasinchu Phaawuloosi huluullissannokki hexxosi togo yee xawisino: ‘Coyilla kayinni kulammohera hasiˈreemmohu, ani ammaˈnoommota annuwanke Magani doogo ‘Soˈrote’ yitanno. Ani kayinni Muse Seeri giddo noohanna Himanaanote borro giddo nooha duucha ammaneemmo. Insa hexxitannonte gede anino Maganu cubbaataammanna keeraano reyotenni kayisannota ammaneemmo.’—Soqqamaanote Looso 24:14, 15.

Konni daafira, miliyoonetenni kiirranni manni reyotenni baxxinonsa manni ledo uullate aana xa noo ikkito woyyaabbeenna galagale xaadannoti kaajjaddo hexxo noonsa. Tini woyyaabbanno ikkito maati? Banxeemmori reyitinorira noonsata Qullaawu Maxaafi aana xintantino hexxo lainohunni, tenne birosherera, “Reyitinorira Noota Huluullissannokki Hexxo” yaanno birxichi hunda roore xawishsha uyinanni.

Kayinni balanxe baxxinanni manni reyiˈnero xaˈmitinara dandiitinanni xaˈmuwa laˈno: Togo ikke manchitaˈya garaho? Xissoˈya dandee heeˈreemmohu hiittoonniiti? Wolootu sheshifachishshaera dandiitannohu hiittoonniiti? Shiidhinore sheshifachisha dandeemmohu hiittoonniiti? Duuchunku aleenni, Qullaawu Maxaafi reyitinorira noonsata huluullissannokki hexxo lainohunni mayyaanno? Reyino manni ledo galagale xaada dandeemmo? Xaadeemmoha ikkiro hiikko xaadeemmo?