Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

JUPJAM IYAWSÄWINÏPJJAÑÄNI | DAVID

‘Aka nuwasïwisti Jehová Diosankiwa’

‘Aka nuwasïwisti Jehová Diosankiwa’

WALJA soldadonakaw David waynan jakʼap chhukukipasipki. Jupanakajj wali sustjataw nuwasiñ cheqat jaltasipki. ¿Kunas sustjäna? Soldadonakajj wali ajjsarasaw mä suti kutin kutini aytapjjäna, uk Davidajj sum istʼpachäna. Ukhamarus mä jachʼa tansa jaqeruw uñjarakpachäna, Davidajj janipuniw ukham jaqer uñjirïkänti.

Uka chachajj Goliat satänwa, jupasti wali jachʼapunïnwa. Pä jachʼa jaqenakat sipansa jukʼamp jilaw pespachäna. Nuwasiñsa sumwa yatïna, armantata ukat wali chʼamanirakïnwa. Jichhajj kunjamsa Goliat chachajja, wali jachʼat israelan ejercitoparusa ukat Saúl reyirus jiskʼachir arunak säna uk amuytʼarakim. Jupajj akham sasaw säna: ‘Mayniru ajllisipjjam nayampi nuwasiñapataki. Atipjitani ukhajja, esclavonakamaw tukupjjä, ukampisa nayatejj juparu atipjä ukhajja, esclavonakajjaw tukupjjarakïta’ sasa (1 Samuel 17:4-10).

Saúl reyisa israelitanakasa wal ajjsarayasipjjäna. Filisteonakan ejercitopampi ukat israelitanakan ejercitopampejj jan kun lurasakiw qheparapjjäna, ukañkamajj sapüruw Goliat chachajj jiskʼachir arunak kimsa phajjsinak jila parläna. Taqe ukanak yatisajja, Davidajj wal llakisïna. Saúl reyina ukat soldadonakapana ukhamarak Davidan kimsa jilïr jilanakapan ajjsarayasipjjatapajj janipuniw walïkänti. David waynatakejja, Goliatajj janiw israelan ejercitoparuk jiskʼachkänti, jan ukasti Jehová Diosaruw jiskʼachaskäna. Uk yatisajj ¿kunsa Davidajj luraspäna? ¿Kunsa jupan Diosar confiyatapat yateqassna? (1 Samuel 17:11-14).

“AKAPÏ REYITAKI AJLLITÄÑAPÄKI UKAJJA”

Kunas uka nayrajj pasäna uk jichhajj yatjjatañäni. David waynajj Belén jakʼanwa awkipan uwijanakap awatiskäna, ukat niyaw chʼamaktʼaskarakïna. Davidajj wali suma uñnaqtʼani qʼajjo waynitünwa. Arpa tocañsa sum yatirakïna, Diosan muspharkañ luratanakap uñjasajj wal kusisirïna, arpa walja horanak tocasajja, wali sum tocañsa yatsurakpachäna. Ukampis uka arumajj tatapaw utar jawsayäna, jupajj jankʼakiw jupampi jikisir sarañapäna (1 Samuel 16:12).

David waynajja, Isaí (Jesé) awkiparojj mä jilïr chachampi parlir uñjäna, uka chachajj Diosat jan jitheqtir Samuel profetänwa. Juparojj Jehová Diosaw Isaí chachan wawanakap taypita Israel markataki mä rey ajlliñapatak khitäna. Samuelojj Davidan paqallqo jilïr jilanakaparojj uñj-jjänwa, ukampis Diosajj janiw jupanakat ni maynirus ajllkänti. Davidajj purkäna ukhajja, akham sasaw Samuel profetar Diosajj säna: “Akapï reyitaki ajllitäñapäki ukajja. Jichhajj sartasim, ukatsti juparojj reyïñapataki yaqhachjjam” sasa. Samuelojj jankʼakiw aceiten wajjra aptasinjja, Davidarojj reyïñapataki ajllïna. Uka qhepatjja, janiw Davidan jakäwipajj pachpäjjänti, Bibliajj uka toqet akham siwa: “Ukat uksarusti Tatitun ajayupaw jupjjankäna” sasa (1 Samuel 16:1, 5-13).

Jehová Diosaw ajjsarkañ animalanakar jiwayañ yanaptʼitu sasaw altʼat chuymampi Davidajj säna.

Davidajja, jankʼakit tronon reyjam qontʼasiñ ¿munpachäna? Janiwa, jupajja Diosan qollana ajayupampiw irpayasiñ munäna, ukatwa pacienciampi suytʼaskäna. Davidajj uwij awatiskakïnwa, ukajj chʼamäkchïnsa, taqe chuymaw uka luräw phoqäna. Awkipan uwijanakaparojj mä leonampi ukat mä osompiw manqʼantañ munapjjäna. Davidajj jayataki uka animalanakar alisnukuñat sipansa, jan ajjsartʼasaw uka animalanakamp nuwasïna ukat jiwayarakïna (1 Samuel 17:34-36; Isaías 31:4).

Tiempompejja, David waynat taqe cheqanwa parlasjjäna, ukatwa Saulajj jawsayäna. Diosar jan istʼatap laykojja, janiw Diosajj Saular askit uñj-jjänti. Ukhamasti Jehová Diosan ajayupajja, janiw Saúl reyimpëjjänti jan ukasti mä ñanqha ajayuw Saular jan waltʼayjjäna, ukatwa jankʼak colerasïna, mayninakar jan confiykänti ukat jan walinak luräna. Saular uka ñanqha ajayojj jan waltʼaykäna ukhajja, musicaw jupar walichäna. Saulan chachanakapajj David waynat parlir istʼapjjäna, Davidasti wali sum tocañ yatïna ukhamarak guerran nuwasiñsa janiw ajjsarkänti, ukatwa reyin nayraqatapar irptanipjjäna. Davidasti corten tocapki ukanaka taypinkjjarakïnwa ukat Saulan escuderopjamaw sirvjjarakïna (1 Samuel 15:26-29; 16:14-23).

Qʼajjo wayn tawaqonakajja, Davidan iyawsäwipat jan ukajj Diosar confiyatapat waljanakwa yateqapjjaspa. Jupajj janiw tiempop ina chʼusar aptʼaskänti, jan ukati Jehová Diosar jukʼamp uñtʼañatakiw chʼamachasïna. Wali pacienciampiw kunatï jakäwipan yanaptʼkaspa ukanak yateqarakïna. Janiw ukakïkänti, jupajj Jehová Diosan qollan ajayupampiw yanaptʼayasïna. ¡Ukajj wali yateqaskañawa! (Eclesiastés 12:1).

“JANIW KHITIS UKA FILISTEO CHACHAROJJ AJJSARAÑAPÄKITI”

Saúl reyir sirvkäna ukhajja, walja kutiw Davidajj awkipan uwijanakap awatirejj sarirïna, awisajj jaya tiempow chhaqasirïna. Mä kutejja, Isaí tatapaw jilïr jilanakapar uñjir Davidar khitäna, jupanakajj Saúl chachan ejercitopankapjjänwa. Davidajja, jilanakapatakiw Ela satäkis uka valler manqʼañanak apäna. Kunjamtï qalltan parltʼaniwayktanjja, filisteonakampi israelitanakampejj ukhamakiw ukankapjjäna, janiw kamachtʼasipkänsa (1 Samuel 17:1-3, 15-19).

Ukajj janipuniw Davidatakejj walïkänti. Jehová Diosan ejercitopajj ¿kunjamarak kʼari diosanakar yupaychir mä jaqer ajjsarjjanisti? Goliat chachajja, janiw israelan ejercitoparuk jiskʼachkänti, jan ukasti Jehová Diosaruw jiskʼachaskäna. Ukatwa Davidajj soldadonakampi Goliatar jiwayañatak parläna. Ukampis Eliab jilïr jilapaw kuntï parlkäna uk istʼäna ukat Davidarojj wal toqenoqarakïna, “jumasti soldadonakar nuwasiskiri uñjirikiw juttajja” sasaw säna. Davidajj akham sänwa: “Jichhasti, ¿kunarak lurttsti? Nayajja aleqakiw parltʼaskta” sasa. Qhepatjja, Goliatar jiwayañat Davidajj parlaskakïnwa, uk istʼasajj Saular yatiyiriw sarapjjäna, Saúl reyisti Davidarojj jawsayarakïnwa (1 Samuel 17:23-31).

Saúl reyirojj akham sasaw Davidajj chʼamañchtʼäna: “Janiw khitis uka filisteo chacharojj ajjsarañapäkiti” sasa. Saúl chachasa soldadonakapasa, Goliat chacharojj jachʼätapatwa ajjsarapjjäna, ukhamarus jupa nayraqatan jiskʼakipjjatapwa amuyasipjjarakïna. ‘Goliatajj jankʼakiw taqenir jiwayistaspa’ sasaw amuyapjjpachäna, ukampis Davidajj janiw ukham amuykänti. Ukatwa nayaw Goliatampi nuwasir saräjja sasin säna (1 Samuel 17:32).

Saúl reyejj Davidar akham sarakïnwa: “Janiw juma sapaki uka filisteo chachampi nuwasir sarkasmati. Jumasti wawäsktawa, ukampisa jupajj wayna tiempopatpacha guerran nuwasiri yatitawa” sasa. ¿Cheqapunit Davidajj wawäskäna? Janiwa, ukampis janiw nuwasir sarañatak maranak phoqkänti, jupajj qʼajjo waynakïskänwa. Ukhamarus ukhatakejja, David waynajj jan ajjsariri nuwasirit uñtʼatäjjänwa (1 Samuel 16:18; 17:33).

Davidajj kunjamsa mä leonampiru, mä osompiru jiwayäna ukwa Saular qhanañchäna. Ukham sasajj ¿jachʼa jachʼat tukuskäna? Janiwa, jupajj akham sänwa: “[Jehová Diosajja] leonan amparapatsa, ukhamarak oson amparapatsa qhespiyituwa. Aka filisteo chachan amparapatsti qhespiyarakikitaniwa” sasa. Uka arunak istʼasajja, Saulajj akham sänwa: “Ukhamajj saramaya, Tatitusti juma chikarakïpan” sasa (1 Samuel 17:37).

David waynajj taqe chuymaw Diosar confiyäna, ukhamajj jupatwa yateqasiñasa. David waynatakejja, Diosajj cheqapuniw utjäna, ukatwa Jupar iyawsäna. Davidarojja, kunanaktï Diosat yateqkäna ukat jakäwipan kunanakatï paskäna ukanakaw Diosar iyawsañatak yanaptʼäna. Jupatakejja, Jehová Diosajj jarkʼaqeri ukat arsutanakap phoqer Diosänwa. Jiwasajja Bibliat jukʼamp yatjjatasaw Diosar jukʼamp iyawsaraksna. Kuntï Bibliat yateqktan ukarjam sarnaqañäni ukajja, jukʼampiw Jupar iyawsarakiñäni (Hebreos 11:1).

“TATITOJJ JUMAROJJ AMPARAJJARUW KATUYITANI”

Qalltanjja, Saúl reyejj guerran nuwasiñ isipampiw Davidarojj isthapiyäna, ukajj Goliat chachan nuwasiñ isinakapar uñtasitänwa ukat bronceta luratarakïnwa. Davidan cuerpoparusa, hierrot lurat mä isimpiw isintayarakïna. Sartañ yantʼkäna ukhajja, janiw Davidajj sartirjamäkänti, jupajj janiw uka isirojj yatitäkänti, ukhamarus Saulan isinakapajj wali jachʼänwa, jupajj israelitanak taypinjja jachʼa tansänwa (1 Samuel 9:2). Ukatwa Davidajj taqe uka isinak isirasjjäna, kuna isinakampitï jupajj yatitäkäna ukat kunanaktï sum apnaqañ yatkäna ukampikiw nuwasir saräna (1 Samuel 17:38-40).

Davidajj mä lawa aptʼasita, mä wayaqas warkuntata ukat mä qʼorawas aptʼasitaw nuwasir saräna. Mä qʼorawampi nuwasir sarasajja, janiw atipksnati sasin inas yaqhepanakajj amuyapjjchispa, ukampis mä qʼorawajj wali askïnwa. Nayra tiemponjja, qʼorawajj lipʼichit luratänwa ukat pä pitampiw purapat chinkatasïna. Qʼorawar mä qala uchasaw amparampi khiwtasïna ukat mä pita antuttʼasajja wali chʼamampiw qalajj sarirïna. Ukhamasti qʼorawajj wali askïnwa, uk yatisaw yaqhep ejercitonakajj qʼorawtʼirinakanïpjjäna.

Nuwasiñatak wakichtʼasisajja, Davidajj Goliat chachampi jikisiriw saräna. Jichhajj kunjamsa Davidajj waña jawirar mantkasajj Diosar mayisiski ukat phesqa jiskʼa llustʼa qalanak aptaski uk amuytʼam. Uka qhepatjja, Goliat chachampi nuwasiriw tʼijurakïna.

“Filisteo chachasti Davidar uñjasinjja, uñkatänwa sinti wawäskatapa, suma wila ajanuni, suma uñnaqtʼaniraki”. Ukatwa jupajj wali colerata akham säna: “¿Nayasti anütti juman lawa aytʼata nayampi nuwasiri jutañamatakejja?” sasa. Goliat chachajja, lawa uñjänwa ukampis inas qʼoraw jan uñjkchïnti. Davidarojja uka filisteo chachajj diosanakapan sutipjjaruw maldecïna, jañchimjja alajjpach jamachʼinakan manqʼañapataki, pampankir animalanakan manqʼañapatakirakiw churä sasaw sarakïna (1 Samuel 17:41-44).

David waynan arunakapajja, Jehová Diosar taqe chuyma confiyatap uñachtʼayistu. Jupasti akham sasaw Goliat chachar artʼäna: “Jumasti espadampi, lansampi, flechanakampiw nayamp nuwasirejj juttajja ukampis nayajj jumampi nuwasirejj taqe chʼamani Tatit [Jehová] Diosan sutipjjaruw juttjja. Jupasti Israelan ejercitopan Diosapawa, khitirutejj jumajj arnaqkta ukana” sasa. Davidarojj janiw jaqenakan wali chʼamanïpjjatapasa ni nuwasiñ armanakapasa ajjsaraykänti. Goliat chachajj Jehová Diosaruw jiskʼachäna, ukatwa Davidajj akham säna: ‘Aka nuwasïwisti Jehová Diosankiwa’ sasa (1 Samuel 17:45-47).

Davidajja, Goliat chachan wali jachʼätapsa ukat nuwasiñ armanakapsa sum uñjaskäna. Ukampis janiw Saúl chachjamasa, ni soldadonakapjamas uka jachʼa chachar uñjasajj ajjsarayaskänti. Antisas Jehová Dios nayraqatanjja, Goliatajj janiw kunäkänsa uk sum yatïna. Goliatajj taqenit sipans jachʼäkchïnsa, Dios nayraqatanjja taqe jaqenakjamarakiw mä jiskʼa laqʼor uñtasitakïna.

David waynajj Goliat chachampi nuwasiriw tʼijüna. Wayaqapat mä qala apsusasti qʼorawaparuw qala uchäna, qʼorawsti wali chʼamampiw khiwtarakïna. Goliatasti jukʼat jukʼatwa Davidarojj jakʼachasinïna, inas yanapiripajj escudo aptʼat jutarakchïna. Goliat chachan wali jachʼätapajja janiw askïkänti, yanapiripajj janiw jupjam jachʼa jaqëkänti, ukhamasti janiw Goliatan pʼeqep jarkʼaqerjamäkänti. Ukatwa Davidajj pʼeqepar qʼorawtʼañ amtäna (1 Samuel 17:41).

Davidatakejja Goliat chachajj janiw Jehová Diosatakejj kunäkänsa.

Davidajj mayak qal qʼorawtʼäna. Qalajj kunja chʼamampis saräna uk amuytʼam. Cheqasa, Jehová Diosaw Davidan jan pantjasiñapatak yanaptʼaskäna. Qalajj Goliat chachan pʼeqepar purisajja, parap pʼiyantäna, ukatsti Goliat chachajj ajanutwa oraqer liwnoqtäna. Uk uñjasajj wali sustukiw yanapiripajj tʼijjtawayjjpachäna. Jakʼachasisinjja, Davidajj Goliat chachan espadap aptasajja pʼeqep apaqarakïna (1 Samuel 17:48-51).

Ukanak uñjasajja, Saúl chachasa ukhamarak soldadonakapasa jan ajjsarasaw wali jachʼat arnaqasis filisteonakar arktapjjäna. “[Jehová Diosaw] jumanakarojj nanakan amparanakajjaru katuyapjjetani” sasin Davidajj Goliatar arskäna ukajj phoqasïnwa (1 Samuel 17:47, 52, 53).

Diosan servirinakapajja, janiw jichhürunakan guerrar nuwasirejj sarjjtanti (Mateo 26:52). Ukampis Davidjam iyawsäwinïñatakiw chʼamachasiñasa. Jehová Diosajja, jupatakejj cheqapuniw utjäna, ukatwa Jupar taqe chuyma servïna ukat respetarakïna. Awisajj inas jan walinakan uñjaschiñäni, ukanakajj Goliatar uñtasit wali jachʼanakäspawa. Ukampis Jehová Dios nayraqatanjja, uka jan walinakajj janiw kunäkisa. Jiwasatï Davidjam Diosar taqe chuyma serviñäni ukhamarak confiyañäni ukhajja, janiw yantʼanakajj aynachtʼaykistaniti. Diosatakejj janiw kunas chʼamäkiti, Jupan yanaptʼapampejj taqe kunaruw atipjsna.