Vanhempien ajatuksia

Miten lapsia voi heidän varttuessaan auttaa ymmärtämään, että totteleminen kannattaa? Miten opettaa heille käytännön taitoja tiellä aikuisuuteen? Seuraavassa on eri puolilla maailmaa asuvien vanhempien ajatuksia.

SOSIAALISET TAIDOT JA KOTITYÖT

”Lapsemme oppivat kuuntelemaan, kun juttelemme päivän tapahtumista ruokapöydässä. Kun he näkevät äidin ja isän kuuntelevan kärsivällisesti, he oppivat kunnioittamaan toisiaan ja itseään.” (Richard, Britannia.)

”On sydäntä lämmittävää nähdä, miten lapset kohtelevat toisiaan kunnioittavasti ja selvittävät erimielisyytensä omin neuvoin. He osaavat myös keskustella luontevasti aikuisten kanssa.” (John, Etelä-Afrikka.)

”En ole täydellinen, ja välillä loukkaan tahtomattani lasteni tunteita. Silloin on hyvin tärkeää pyytää heiltä anteeksi.” (Janelle, Australia.)

”Opetamme lapsiamme tekemään erilaisia kotiaskareita. Kun he oppivat tekemään jotain toisten hyväksi, asiat sujuvat perheessä kitkattomasti ja harmonisesti ja lapset tuntevat aikaansaamisen iloa.” (Clive, Australia.)

”On tärkeää – vaikkakaan ei helppoa – opettaa heitä olemaan ymmärtäväisiä, kunnioittavia ja anteeksiantavia toisia kohtaan.” (Yuko, Japani.)

HYGIENIA JA TERVEYS

”Kun lapset olivat pieniä, opetimme heidät peseytymään itse, ja teimme siitä kivaa käyttämällä hauskanmallisia saippuoita, sampoopulloja, joissa oli piirroshahmojen kuvia, sekä eläinten mallisia pesusieniä.” (Edgar, Meksiko.)

”Silloin kun kodissamme ei ollut juoksevaa vettä, huolehdin aina siitä, että saippuaa ja pesuvettä oli helposti saatavilla, jotta saatoimme sisään tullessamme pestä kädet.” (Endurance, Nigeria.)

”Laitamme lapsille terveellistä ruokaa joka päivä ja selitämme, miksi tasapainoinen ruokavalio on tärkeä. Lapsia kiinnostaa, mitä missäkin ruoassa on, joten he saavat auttaa minua kokkaamisessa. Samalla meillä on tilaisuus jutella.” (Sandra, Britannia.)

”Liikunta on tärkeää, ja vanhempina yritämme olla hyviä esimerkkejä. Lapset pitävät siitä, että lenkkeilemme, uimme, pelaamme tennistä tai koripalloa tai pyöräilemme yhdessä perheenä. He oppivat, että liikunta on paitsi tärkeää myös hauskaa.” (Keren, Australia.)

”Kaikkein eniten lapset tarvitsevat yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa. Sitä ei voi korvata mikään – ei raha eivätkä lahjat tai matkat. Olen työssä vain aamupäivisin, kun lapset ovat koulussa. Iltapäivät voin sitten viettää heidän kanssaan.” (Romina, Italia.)

 KURI

”Olemme huomanneet, ettei ole olemassa mitään yksittäistä, muita parempaa kuritusmuotoa. Kaikki riippuu tilanteesta. Joskus kuritus on sitä, että keskustellaan vakavasti yhdessä, ja toisinaan taas sitä, että lapselta evätään jotakin hänelle mieluista.” (Ogbiti, Nigeria.)

”Pyydämme lapsia toistamaan antamamme ohjeet, jotta voimme varmistua siitä, että he ovat tosiaan ymmärtäneet ne. Lisäksi pidämme sanamme. Mikäli haluamme, että lapset oppivat tottelemaan ohjeita, meidän on tehtävä oma osamme puuttumalla asiaan, jos he ovat tottelemattomia.” (Clive, Australia.)

”Kun ojennan lasta, olen huomannut hyväksi kyykistyä niin, että olen hänen kanssaan kasvotusten. Näin saan hänen täyden huomionsa ja hän näkee kasvonilmeeni, jotka voivat puhua yhtä paljon kuin sanat.” (Jennifer, Australia.)

”Yritämme olla sanomatta lapsillemme, että ’sinä et koskaan kuuntele’, vaikka moite vaikuttaisikin aiheelliselta. Emme myöskään ojenna heitä toistensa kuullen. Me joko kuiskaamme asiamme tai viemme heidät sivuun, jotta voimme puhua yksityisesti.” (Rudi, Mosambik.)

”Lapset ovat hyvin helposti muovailtavissa, ja he matkivat mielellään muita. Siksi meidän on yritettävä minimoida koulutovereiden, median ja sosiaalisen ympäristön turmeleva vaikutus ja autettava heitä kehittämään korkeita moraalinormeja, jotka perustuvat hyviin periaatteisiin. Vahva moraalinen perusta auttaa lapsia torjumaan kaiken vahingollisen.” (Grégoire, Kongon demokraattinen tasavalta.)

”Kurin on oltava lujaa, oikeudenmukaista ja johdonmukaista. Lasten on ymmärrettävä, että väärinteosta on seurauksensa, ja tiedettävä, että sinä tarkoitat mitä sanot.” (Owen, Englanti.)

[Huomioteksti s. 14]

”Älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi.” (Kolossalaisille 3:21.)

 [Tekstiruutu/Kuva s. 15]

PERHE-ELÄMÄÄ

Miten onnistua yksinhuoltajana?

Lucinda Forsterin haastattelu

Mitkä ovat suurimpia haasteitasi yksinhuoltajana?

Jo vanhemmuus itsessään on haastavaa, mutta yksinhuoltajana on erityisen vaikea saada aika ja voimat riittämään. Periaatteiden ja arvojen opettaminen vie melkoisesti aikaa, ja sen lisäksi pitäisi vielä rentoutua ja pitää hauskaa yhdessä. Usein minun on uhrattava omat lepohetkeni, jotta saan kotityöt tehtyä.

Miten pidät yllä hyvää viestintää tyttäriesi kanssa?

Avioero voi herättää lapsissa turvattomuuden ja vihan tunteita. Olen huomannut, että ongelmia selvitettäessä on tärkeää säilyttää katseyhteys ja puhua rauhallisesti. Odotan, että tunteemme tasaantuvat, ja yritän sitten kertoa, mistä olen huolissani, tekemättä asiasta suurta numeroa. Kysyn lasten mielipidettä, kuuntelen tarkasti ja osoitan arvostavani aidosti heidän ajatuksiaan. Olen kiinnostunut heidän koulunkäynnistään ja kiitän siitä, mitä he tekevät. Syömme aina yhdessä pöydän ääressä rauhallisen ja rentoutuneen ilmapiirin vallitessa. Lisäksi kerron heille usein, kuinka paljon heitä rakastan.

Miten ojennat lapsiasi?

Lapset tarvitsevat selvät rajat, ja johdonmukaisuus on välttämätöntä. Pyrin olemaan ystävällinen mutta luja. Minun on perusteltava asiat heille ja selitettävä, miksi tietynlainen käytös on väärin. Koetan saada heidät myös avautumaan ennen kuin annan oikaisua, jotta ymmärtäisin syyn heidän käytökseensä. Jos olen väärässä – esimerkiksi jos olen ymmärtänyt tilanteen väärin – pyydän anteeksi.

Miten opetat lapsiasi kunnioittamaan toisia?

Muistutan heitä siitä, mitä Jeesus opetti: toisia on kohdeltava siten kuin toivoisi itseään kohdeltavan (Luukas 6:31). Kannustan tyttöjä selvittämään keskinäiset erimielisyytensä itse aina kun se on mahdollista, ja opetan heille, miksi kannattaa vastata lempeästi ja ystävällisesti, vaikka on suutuksissa.

Miten rentoudutte?

Meillä ei ole aina varaa lähteä lomamatkalle, joten katsomme sanomalehdestä, mitä voisi tehdä pienellä rahalla. Teemme piknikkejä tai käymme kävelyllä taimitarhoissa. Kasvatamme pihallamme yrttejä, ja meistä on hauska käyttää omia yrttejämme ruoanlaitossa. Rentoutuminen on tärkeää, vaikka sitten vain viettäisi aikaa läheisessä puistossa.

Mitä iloja ja palkintoja olette saaneet?

Yksinhuoltajaperheen elämä on ollut meille vaikeaa, mutta meistä on tullut toisillemme läheisempiä ja olemme oppineet arvostamaan saamiamme siunauksia. On palkitsevaa nähdä kummankin lapsen persoonallisuuden kehittyvän. He ovat nyt siinä iässä, että haluavat viettää aikaa kanssani, ja vaalin yhteisiä hetkiämme. He havaitsevat herkästi mielialani, ja joskus he vain halaavat minua tehdäkseen oloni paremmaksi. Heidän rakkautensa tuo minulle suurta iloa. Ennen kaikkea olemme tunteneet Luojan rakkauden ja huolenpidon, kun hän on auttanut meidät läpi monien vaikeuksien. Raamattu on antanut minulle voimaa yrittää olla hyvä äiti. (Jesaja 41:13.)

[Kuva]

Lucinda ja hänen tyttärensä Brie ja Shae