Raamattu käyttää sanaa ”taivas” kolmessa perusmerkityksessä. Sillä tarkoitetaan 1) aineellista taivasta, 2) henkimaailmaa ja 3) korkeaa tai korotettua asemaa. Kussakin tapauksessa tekstiyhteys auttaa päättelemään, mikä on oikea merkitys. a

1.   Aineellinen taivas. Tässä merkityksessä ”taivaalla” tarkoitetaan maan ilmakehää, missä tuulet puhaltavat, linnut lentävät, pilvet satavat vettä tai lunta ja salamat leimahtelevat (Psalmit 78:26; Sananlaskut 30:19; Jesaja 55:10; Luukas 17:24). Se voi merkitä myös avaruutta, ”auringon ja kuun ja tähtien” sijaintipaikkaa (5. Mooseksen kirja 4:19; 1. Mooseksen kirja 1:1).

2.   Henkimaailma. Ilmauksella ”taivas” viitataan myös henkitaivaisiin eli henkimaailmaan, sellaiseen olemassaolon muotoon, joka on näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella ja sitä korkeampi (1. Kuninkaiden kirja 8:27; Johannes 6:38). Näissä henkitaivaissa ovat Jehova Jumala, joka on ”Henki”, samoin kuin hänen luomansa henkiolennot, enkelit (Johannes 4:24; Matteus 24:36). Sanaa ”taivaat” käytetään toisinaan personoituna edustamaan uskollisia enkeleitä, ”pyhien seurakuntaa” (Psalmit 89:5–7).

    Raamattu käyttää ilmausta ”taivaat” myös siitä nimenomaisesta henkimaailman osasta, jossa Jehova on, hänen ”asuinpaikastaan” (1. Kuninkaiden kirja 8:43, 49; Heprealaisille 9:24; Ilmestys 13:6). Siinä esimerkiksi ennustettiin, että Saatana ja demonit karkotettaisiin taivaasta. Heidän ei enää annettaisi tulla Jehovan läsnäoloon. He kuitenkin pysyisivät henkimaailmassa. (Ilmestys 12:7–9, 12.)

3.   Korkea tai korotettu asema. Raamatussa ”taivas” voi edustaa korotettua asemaa, johon yleensä liittyy hallitusvalta. Tällaisessa asemassa voivat olla esimerkiksi:

   •   Itse Jehova Jumala kaikkivaltiaana Suvereenina (2. Aikakirja 32:20; Luukas 15:21).

   •   Jumalan valtakunta, hallitus joka tulee korvaamaan ihmisten hallitukset. Raamattu puhuu tästä Valtakunnasta ”uusina taivaina” (Jesaja 65:17; 66:22; 2. Pietarin kirje 3:13). b

   •   Maan päällä olevat kristityt, joilla on toivo mennä taivaaseen (Efesolaisille 2:6).

   •   Ihmisten hallitukset, jotka ovat korottaneet itsensä kansalaisten yläpuolelle (Jesaja 14:12–14; Daniel 4:20–22; 2. Pietarin kirje 3:7).

   •   Pahat henget, jotka nykyään hallitsevat maailmaa (Efesolaisille 6:12; 1. Johanneksen kirje 5:19).

Millainen taivas on?

 Henkimaailma on täynnä toimintaa. Siellä on satoja miljoonia henkiluomuksia, jotka ”toteuttavat hänen [Jehovan] sanansa” (Psalmit 103:20, 21; Daniel 7:10).

 Raamatussa taivaan kerrotaan olevan kirkkaasti valaistu (1. Timoteukselle 6:15, 16). Kuvaillessaan saamaansa näkyä profeetta Hesekiel puhui taivaallisesta ”hohteesta”. Danielin näkyyn taivaasta taas sisältyi ”tulivirta”. (Hesekiel 1:26–28; Daniel 7:9, 10.) Taivas on kaunis ja pyhä eli puhdas (Psalmit 96:6; Jesaja 63:15; Ilmestys 4:2, 3).

 Kokonaisvaikutelma, joka Raamatussa annetaan taivaasta, herättää kunnioittavaa pelkoa (Hesekiel 43:2, 3). Taivas menee kuitenkin yli ihmisten käsityskyvyn, koska emme pysty havainnoimaan henkimaailmaa aistiemme avulla.