Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 2

Biblia ualeua itech toTajtsin

Biblia ualeua itech toTajtsin
  • ¿Tleka Biblia xijki ken okseki amoxtin?

  • ¿Kenon Biblia techpaleuiya matikixnamikikan tlaueltin ipan tonemilis?

  • ¿Tleka uelis tikneltokaskej tlen Biblia yokijto nochiuas ika tlayekapan?

1, 2. ¿Tleka tikijtouaj ika Biblia kentla se kualtsin tetlayokolijli tlen ualeua itech toTajtsin?

¿TIKILNAMIKI ijkuak akin kuajli iuan timouika omitstlayokoli itlaj? Melak omitsyolpakti niman otikuelitak. Ika yejuin tetlayokolijli, akin iuan timouika omitsititi ika kitlasojkaita pampa iuan timonotsa, niman tejua otiktlasojkamachili.

2 Noijki ijkon, Biblia se tetlayokolijli tlen ualeua itech toTajtsin, niman melak kipiya ika tiktlasojkamachiliskej. Xkeman tikmatiskiaj tla xnoijkuiloskia ipan yejuin amoxtli tlen ompa nestika. Techijlia kenon okinchijchiujkej iluikamej niman sitlalimej, tlaltikpaktli niman kachtopa siuatl iuan tlakatl. Noijki, techmachtia kenon uelis tikixnamikiskej tlaueltin niman tlen techajmana ipan tonemilis. Biblia noijki techtomilia kenon toTajtsin kichiuas kualtsin manemilo ipan tlaltikpaktli, ijkon ken yejua kineki. ¡Melak kualtsin yejuin tetlayokolijli!

3. ¿Tlenon okiteititi Jehová ika otechmakak Biblia, niman tleka melak kualtsin yejuin tetlayokolijli?

3 Biblia noijki se kualtsin tetlayokolijli pampa techmachtia itech akin okichijchiuj, Jehová. ToTajtsin okiteititi ika kineki kuajli matikixmatikan, ika yejon, otechmakak yejuin amoxtli. Niman Biblia techpaleuiya matiknisiuikan.

4. Itech kech yokinchijchiujkej biblias, ¿tlenon tikmojkaita?

4 Tla tejua tikpiya moBiblia, xmatsto ika xsan tejua tikpiya. Yejuin amoxtli san tlajko noso nochi kech ueyi, yonoxelo kanaj dos mil seiscientos tlajtoltin, ika yejon, sa achijtsin poliui ika nochimej tlaltikpakchanejkej makipiyakan. Nochi semanas noxelouaj biblias ipantsin se millón, niman yonochijchiujkej melak miyek biblias, san tlajko noso nochi kech ueyi. Kuakon, uelis tikijtoskej ika xonka okse ijkon ken yejuin amoxtli.

Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras yonochijchiuj ipan miyek tlajtoltin

5. ¿Tleka uelis tikijtoskej ika Biblia itech toTajtsin ualeua?

5 Noijki, Biblia itech toTajtsin ualeua (xpoua 2 Timoteo 3:16). ¿Tlenon kijtosneki yejuin? Ipan Biblia techijlia: “Tlakamej [otlajtokej pampa] on Espíritu Santo okinyekan” (2 Pedro 1:21). Ken ijkuak se tajtli kitlajtlanilia ikoneuj makipaleui makichijchiua se amatlajkuilojli tlen ontetitlanilis. Tekoneuj kijkuiloua itlanemilil tajtli, kuakon yejuin amatlajkuilojli tajtli itlatki, niman xitlatki tekoneuj. Noijki ijkon, Biblia kipiya itlanemilil toTajtsin, xintlanemilil tlakamej akin okijkuilojkej. Ika yejon, nochi Biblia melauak ‘itlajtol toTajtsin’ (1 Tesalonicenses 2:13).

SE AMOXTLI MELAUAK NIMAN XKIPAPATLA TLEN TEMACHTIA

6, 7. ¿Tleka kuajli tikitaj ika Biblia san se tlanemilijli kipiya?

6 Ouejkauj kanaj mil seiscientos xiuitl ijkuak Biblia otlan okijkuilojkej. Sekimej akin okijkuilojkej onenkej kachtopa niman oksekimej sakin. Noijki, tlamantik noso sejneka katka intekiyo: tokakej, michtlamajkej niman tlajpixkej, teotlajtokej, jueces niman tekiuajkej. Noijki se akin otlajkuilo ipan Evangelios, itoka Lucas, yejua tlapajtiketl katka. San ika, maski tlamantik noso sejneka ken onoskaltijkej yejuin tlakamej, Biblia kipiya san se tlanemilijli kampa peua hasta kampa ontlami, niman xkipapatla tlen temachtia. *

7 Ipan Génesis techijlia kenon tlaltikpakchanejkej opeuj kipiyaj tlaueltin, niman ipan Apocalipsis, noso Revelación, tlajtoua kenon tlaltikpaktli nokuepas xochitlalpan. Onoijkuilo ipan Biblia tlen opanok itech melak miyek xiuitl, niman nochipa tlajtoua itech tlen kineki toTajtsin manochiua. Melak temojkatlachialti, niman yejuin amoxtli ijkon pampa ualeua itech toTajtsin.

8. Xkijto neskayomej kenon Biblia xnopopoloua.

8 Biblia xnopopoloua. Tlajtoua itech tlen tlaltikpakchanejkej ok xkimatiyaj. Ipan amoxtli Levítico kipiaya tlanauatiltin tlen kichiuayaj israelitas, niman kimijliaya kenon xnopanoltiliskiaj kokolistli, yejuin xkimatiyaj países akin inyeualiyan chantiyaj ipan yejon tonaltin. Noijki, ijkuak ok xkimatiyaj kenon katka tlaltikpaktli, Biblia yokijtoka ika yeualtik (Isaías 40:22). Niman noijki yokijtoka ika “xtlaj ipan pilkatika” (Job 26:7). Biblia xijkon ken amoxtin tlen notekitiltiaj ipan kaltlamachtiltin, san ika, yemelak tlen kijtoua. ¿Xmelak tikitaj ika ualeua itech toTajtsin?

9. a) ¿Tlenon techititia ika Biblia melauak itech tlen kijtoua niman ika uelis tikneltokaskej ijkuak tlajtoua itech tlenon yeuejkaui opanok? b) ¿Tleka akin okijkuilojkej Biblia xtlaj okiyankej?

9 Biblia noijki melauak tlen kijtoua niman uelis tikneltokaskej ijkuak tlajtoua itech tlen opanok yeuejkaui. Kijtoua nochi kenon opanok, niman xsan kijtoua kenon intoka akin onenkej ipan yejon tonaltin, noijki kijtoua itech inuejkachanejkauan. * Biblia xijkon ken akin okijkuilojkej itech tlen yeuejkaui opanok, akin xokijtokej ijkuak okintlankej. Akin okijkuilojkej Biblia xtlaj okiyankej, okijkuilojkej tlen xkuajli okichiujkej yejuamej niman inkalpan. Se neskayotl, ipan Números, se amoxtli tlen uajlauj ipan Biblia, ompa Moisés okijkuilo kenon okichiuj se ueyi tlajtlakojli tlen toTajtsin xokuelitak (Números 20:2-12). Ipan okseki amoxtin kampa onoijkuilo tlen yeuejkaui opanok, nochipa itlaj kiyanaj, san ika, ipan Biblia xijkon: pampa yejuin amoxtli ualeua itech toTajtsin.

KIPIYA TLAJTOLPALEUILISTIN

10. ¿Tleka xtechmojkatlachialtia ika Biblia melak tepaleui?

10 Pampa Biblia toTajtsin itlanemilil, “techmachtia on tlen melauak, techchikajkanotsa, kiyektlalia on tlen xkuajli” (2 Timoteo 3:16). Se amoxtli tlen melak tepaleui. Tlen ompa ijkuiliujtok nesi ika akin okichijchiuj kimati kenon titlachijchiujtin. Yejuin xtikmojkaitaj, pampa toTajtsin Jehová yejua akin otexchijchiuj. Yejua kasikamati tlen tiknemiliaj niman noijki kuajli kasikamati tlen tikmachiliaj, xijkon ken tejuamej. Noijki, kimatstika tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon tinemiskej ika paktli, niman tlenon maka matikchiuakan ipan tonemilis.

11, 12. a) ¿Itech tlenon otlamachti Jesús ipan tepetl? b) ¿Tlenon okseki tlemach tlen tepaleui uajnestiuj ipan Biblia, niman tleka yejuin tlajtolpaleuilistin nochipa tepaleuiyaj?

11 Xnemili itech itlamachtil Jesús ipan tepetl, tiknextis ipan Mateo itlaxeloluan uejueyimej 5 ontlami ipan 7. Ipan yejuin kuajli tlamachtijli, Jesús otlajto itech miyek tlemach, otlajto itech kenon tinemis ika paktli, kenon se iuan timoyolseuis, kenon tikchiuas teoyotl niman kenon tikitaskej tomin. Ipan yejuin tonaltin, itlajtoluan noijki melak tepaleuiyaj ijkon ken ijkuak yejua okimijto.

12 Seki tlen uajlauj ipan Biblia tlajtoua itech kenon tinemis iuan mochanejkauan, ipan motekiyo niman kenon timouikas iuan oksekimej. Nochimej tlaltikpakchanejkej uelis kinpaleuis nochipa yejuin tlajtolpaleuilistin. Ipan Biblia onka yejuin tlamachilistli ipampa tlen okijkuilo Isaías: “Nejua, Jehová, moTajtsin akin mitsmachtia kuajli xnemi” (Isaías 48:17).

KIJTOUA TLEN NOCHIUAS

Isaías okijto ijkuak kixoxotoniskiaj Babilonia

13. ¿Tlenon okichiuj Jehová makijkuilo iteotlajtokauj Isaías itech Babilonia?

13 Biblia kijtoua itech tlen nochiuas ika tlayekapan, niman miyek tlen yonoijtoka yonochiuj. Matikitakan seki. Ika teotlajtoketl Isaías —akin onen ipantsin setecientos xiuitl ijkuak xpeuaya xiuitl 1—, Jehová okijto tlen ipan nochiuaskia ueyikalpan Babilonia: kixoxotoniskiaj (Isaías 13:19; 14:22, 23). Niman, noijki okijto kenon kinotlatkitiskiaj Babilonia. Uajlaskiaj soldados kichiuaskiaj mauaki atentli tlen kiyeualouaya ueyikalpan niman soldados xtlaixnamikiskiaj ijkuak kalakiskiaj. Niman xsan yejon okijtoka, noijki okijto akinon tekiuaj kinotlatkitiskia Babilonia: Ciro (xpoua Isaías 44:27–45:2).

14, 15. ¿Kenon onochiuj tlen Isaías okijto itech Babilonia?

14 Ijkuak yopanoka kanaj doscientos xiuitl, ipan octubre 5 niman 6 itech xiuitl 539 ijkuak xpeuaya xiuitl 1, soldados onokajkaltijkej nisiu itech Babilonia. ¿Akinon kinyekanaya? Intekiuaj persas itoka Ciro. Kema, ijkon nochiuaskia ken yonoijtoka. San ika, maski xtlaixnamikiskiaj, ¿ueliskiaj isoldados Ciro kinotlatkitiskiaj ueyikalpan ijkon ken yonoijtoka?

15 Ipan yejon yeuajli, babilonios iluichiuayaj. Niman pampa itepanuan ueyikalpan uejkapamej katkaj, kinemiliayaj xtlaj inpan nochiuas. Ciro kuajli okinemili kenon kiojuitlalis oksekan mauiya atl. Kuakon yejon atl otemok, niman ijkon soldados ouel opanokej ipan atentli tlen kiyeualouaya Babilonia niman ouel ononisiuijkej itech tepantin. San ika ¿kenon ouel ipan opanokej tepantin? ¡Ipuertas ueyikalpan okimilkaujkej kintsakuaskej!

16. a) Ken okijto Isaías, ¿kenon nokauaskia Babilonia? b) ¿Kenon onochiuj teotlajtojli tlen okijto Isaías ika ipan Babilonia xok yakaj chantiskia?

16 Jehová yokijtoka kenon nokauaskia Babilonia: “Xok keman yakaj ompa chantis. Xnokajkaltis ompa se árabe niman tlajpixkej xok kinkauaskej ompa inyolkauan” (Isaías 13:20). Xsan yonoijtoka ika ueyikalpan kixoxotoniskiaj, noijki onoijto ika xok keman yakaj ompa chantiskia. Tejua uelis tikitas ika ijkon onochiuj. Kanaj 80 kilómetros ika tlatsintlan itech ueyikalpan Bagdad, Irak, ompa onka tlen onokauj itech Babilonia. Xakaj ompa chanti. Tikitaj ika melauak onochiuj tlen Jehová okijtoka ika Isaías: “San kentla nikimichpanas ijkuak nikinpopolos” (Isaías 14:22, 23).  *

Tlen onokauj itech Babilonia

17. Pampa nochiua tlen Biblia kijtoua, ¿tleka kichikaua totlaneltokil?

17 Pampa tikitaj ika nochi tlen Biblia kijtoua nochipa nochiua, ¿xmelauak ika kichikaua totlaneltokil? Kema ijkon kichiua, pampa toTajtsin Jehová yokichiuj tlen yokijtoka yeuejkaui, kichiua matikneltokakan ika kikuepas yejuin tlaltikpaktli se xochitlalpan (xpoua Números 23:19). Ika yejuin, tikpiyaj “tlamachalistli ipan in yenkuik nemilistli para nochipa. Dios, yejuan xueli tekajkayaua, okitlalij ipan ipromesa on yenkuik nemilistli ijkuak in tlaltikpaktli xe onkatka” (Tito 1:2). *

ITLAJTOL TOTAJTSIN YOLTIKA

18. ¿Tlenon okijto Pablo itech iTlajtol toTajtsin?

18 Tlen yotikitakej ipan yejuin capítulo kichiua kuajli matikmatstokan ika xonka okse amoxtli ken Biblia. Yejuin melak tepaleui, san ika, ijkon tikijtouaj xsan pampa kipiya se tlanemilijli noso ika xnopopoloua. Noijki xsan pampa tlen kijtoua nochiuas ika tlayekapan noso pampa tlen kijtoua melauak opanok nion pampa kipiya tlajtolpaleuilistin. Ok techpaleuiya itech okseki tlemach. Pablo, itlatitlankauj Jesús, okijkuilo: ‘Itlajtol toTajtsin kipia nemilistli niman kipia poder. Yejua ika, tej, on itlajtol toTajtsin más sanoyej tlateki xken itlaj machete yejuan hasta okan tlateki. Ijkon, tej, itlajtol toTajtsin ueli kalaki hasta ijtik on ialma niman iespíritu kampa más kiyolmatoka on tlakatl. Yejua techtlatlata tlinon tiknemiliaj niman tlinon kineki toyojlo para ma tikchiuakan, tla kuajli noso xkuajli’ (Hebreos 4:12).

19, 20. a) ¿Kenon techpaleuiya Biblia matitlanemilikan itech tlen tikchiujtokej? b) ¿Kenon uelis tejua tikteititis ika tiktlasojkaita Biblia, tlen toTajtsin otechmakak?

19 Tikpouaskej “itlajtol” toTajtsin ipan Biblia uelis kipatlas tonemilis. Techpaleuiya matitlanemilikan itech tlen tikchiujtokej. Maka san matikijtokan ika tiktlasojtlaj toTajtsin. Tikteititiskej ika melauak tiktlasojtlaj toTajtsin san tla tikchiuaj ijkon ken kijtoua iTlajtol.

20 Biblia melauak ualeua itech toTajtsin. Noneki matikpouakan, matomachtikan niman matiktlasojtlakan. Maka xkaua ika timomachtia niman ijkon tikteititis ika tiktlasojkaita yejuin tetlayokolijli tlen toTajtsin omitsmakak. Noijki, melak tikuelitas tikasikamatis tlen toTajtsin kichiuas inpampa tlaltikpakchanejkej. Ipan okse capítulo tikitaskej tlenon kineki kichiuas ika tlayekapan niman kenon kichiuas.

^ párr. 6 Nemij akin kijtouaj ika Biblia kipapatla tlen temachtia, san ika, yejuin kijtouaj pampa xkuajli kixmatij. Xkita ipan capítulo 7 itech amoxtli La Biblia... ¿la Palabra de Dios, o palabra del hombre?, tlen okichijchiujkej iteixpantijkauan Jehová.

^ párr. 9 Xkita ipan Lucas 3:23-38 kenon ompa ijkuiliujtokej iuejkachanejkauan Jesús.

^ párr. 16 Tiknextis okseki itech teotlajtoltin tlen uajlauej itech Biblia, ipan páginas 17, 18 itech amatlajkuilojli Biblia ¿tlenon techijlia?, tlen okichijchiujkej iteixpantijkauan Jehová.

^ párr. 17 Tlen ipan onochiuj Babilonia san se neskayotl kenon nochiua tlen kijtoua Biblia. Okseki neskayomej tlajtouaj itech ijkuak okinpopolojkej uejueyimej kalpamej Tiro niman Nínive (Ezequiel 26:1-5; Sofonías 2:13-15). Noijki, teotlajtoketl Daniel okijto katlejuamej países uejueyixtoskiaj sakin ijkuak Babilonia kixoxotoniskiaj, sekimej yeskiaj Medopersia niman Grecia (Daniel 8:5-7, 20-22). Ipan apéndice, “Jesucristo, Mesías akin yonoijtoka uajlaskia” tiknextis okseki tlen yonoijtoka itech Mesías tlen onochiujkej ipan Jesucristo.