Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Kasalehda Limpoak Mehlel ni Wiewia kan

Kasalehda Limpoak Mehlel ni Wiewia kan

“Atail limpoak en dehr mihmihte ni lepin lokaia de koasoi, ahpw en mihmihte ni uhdahn limpoak mehlel me pahn sansalda sang ni atail wiewia kan.”​—1 SOHN 3:18.

KOUL KAN: 106, 100

1. Limpoak dahieu me keieu siksang limpoak koaros, oh ia duwen omw pahn kawehwehda? (Menlau kilang tepin kilel.)

SIOHWA iei Utupen limpoak. (1 Sohn 4:7) Limpoak me keieu siksang limpoak koaros kin poahsoankihda mouren kaweid pwung kan. Nan Paipel, lokaiahn Krihk kin kahdaneki soangen limpoak wet a·gaʹpe. Limpoak wet kin kak pidada en poakohng emen, ahpw e pil pidada laudsang ihte pepehm. E kin sansalda sang wiewiahn soh roporop ong kamwahupen meteikan. Limpoak iei me kin kamwakid kitail en wia me mwahu ong meteikan. Soangen limpoak wet kin wadohng kitail peren oh kahrehiong atail mour en mie katepe.

2, 3. Ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda ni soh roporop sapwellime limpoak ong aramas?

2 Siohwa ketin kasalehda sapwellime limpoak ong aramas akan pil mwohn eh ketin kapikada Adam oh Ihp. E ketin wiahda sampah pwe en mie soahng koaros me kitail anahne pwehn wie momour. Laudsang met, e ketin wiahda pwe en wia wasahn kousoan ehu me kitail kak uhdahn perenki mour. Siohwa sohte ketin kapikada met ong pein ih. E ketin wiahda ong kitail. Mwurin eh ketin wiahda wasahn kousoan wet, e ketin kapikada aramas oh ketikihong irail koapworopwor en mour kohkohlahte nan Paradais nin sampah.

3 Mwuhr, Siohwa ketin kasalehda ni soh roporop sapwellime limpoak ong aramas ni ahl me keieu laud. Mendahki Adam oh Ihp uhwongada ih, Siohwa uhdahn ketin kamehlele me ekei kadaudokara kan pahn poakohng ih. Ihme kahrehda e ketin koasoanehdi pweinen pweipwei sapahlo me sapwellime Ohlo wiahda pwehn ketin doareirailla. (Sen. 3:15; 1 Sohn 4:10) Sangete ahnsowo me Siohwa ketin inoukihda duwen pweinen pweipwei sapahlo, e mwomwen me meirongo wiawiher. Sounpar 4,000 mwuri, Siohwa ketikihda sapwellime Iehroso ong aramas. (Sohn 3:16) Kitail uhdahn kalahnganki sapwellimen Siohwa limpoak!

4. Ia duwen atail ese me aramas soh unsek kan kin kak kasalehda limpoak ni soh roporop?

4 Kitail kak kasalehda limpoak ni soh roporop, mendahki kitail sohte unsek? Ei, kitail kak. Siohwa ketin kapikada kitail rasehng ih, de kitail kapikipikda ahneki koahiek en kahlemengih ih. E sohte kin mengei en ahnsou koaros kasalehda limpoak ni soh roporop, ahpw kitail kak wia met. Eipel kasalehda eh limpoak ong Koht ni eh meirongkihong ih dahme keieu mwahu me e ahneki. (Sen. 4:3, 4) Noha kasalehda limpoak ni soh roporop ni eh pousehlahte kalohki mahsen en Koht erein sounpar tohto mendahki aramas akan sohte rong ih. (2 Pit. 2:5) Oh Eipraam kasalehda me eh limpoak ong Koht kehlailsang mehkoaros sang ni eh men meirongkihla nah pwutako Aisek me e uhdahn poakohng. (Seims 2:21) Duwehte ohl lelepek pwuko, kitail pil men kasalehda limpoak mendahki e apwal en wia met.

DAHKOT LIMPOAK MEHLEL?

5. Ni ahl dah me kitail kak kasalehda limpoak mehlel?

5 Paipel mahsanihong kitail me atail limpoak mehlel “en dehr mihmihte ni lepin lokaia de koasoi, ahpw en mihmihte ni uhdahn limpoak mehlel me pahn sansalda sang ni atail wiewia kan.” (1 Sohn 3:18) Ia duwe, met wehwehki me kitail sohte kak kasalehda limpoak ni atail koasoi? Soh. (1 Des. 4:18) Met wehwehki me kaidehn ahnsou koaros e kin itar en ndahte “I poakohng uhk.” Kitail anahne kasalehda me atail limpoak kin mehlel. Karasepe, ma riatail Kristian kan ahneki kahpwal en sohte itar kanarail mwenge de likou, kitail anahne wia laudsang en ihte lokaia kadek ong irail. (Seims 2:15, 16) Ni ahlohte, pwehki atail limpoak ong Siohwa oh pil mehn mpatail kan, kitail sohte kin ihte peki rehn Koht en ketin “kadarodo tohndoadoahk tohto pwe re en iang doadoahk” ahpw pein kitail en pil doadoahk laud nan kalohk.​—Mad. 9:38.

6, 7. (a) Dahkot “limpoak mehlel”? (b) Ia ekei karasepen limpoak me sohte mehlel?

6 Wahnpoaron Sohn nda me atail limpoak en “mihmihte ni uhdahn limpoak mehlel me pahn sansalda sang ni atail wiewia kan.” Wahnpoaron Pohl pil ntingihedi me atail limpoak “en uhdahn mehlel.” (Rom 12:9; 2 Kor. 6:6) Mie ahnsou me emen kak mwomwehda kasalehda limpoak. Ahpw ia duwe, eh limpoak kin uhdahn mehlel? Dahme kin kamwakid ih? Sohte limpoak me kin likamw. Sohte katepen soangen limpoak wet.

7 Kitail pahn koasoiapene ekei karasepen soangen limpoak me sohte mehlel. Ni Sehdan eh koasoiong Ihp nan mwetuwel en Ihden, dahme e ndao kin mwomwen me e men Ihp en ahneki dahme keieu mwahu. Ahpw eh wiewia ko sohte kasalehda met. (Sen. 3:4, 5) Ni ahnsou me Depit wia nanmwarki, mie kompoakepah men me adaneki Ahidopel. Ahpw Ahidopel pangala Depit pwehn ale kamwahupe. Eh wiewia ko kasalehda me e wia kompoakepah likamw men. (2 Sam. 15:31) Rahnwet, irail me kesehla oh uhwongada kaudok mehlel oh pil meteikan me kin kahrehda liaktohrohr nan mwomwohdiso kin doadoahngki “koasoi mwahu oh . . . koasoi widingan kan.” Re kak mwomwehda me re nsenohki meteikan, ahpw ni mehlelo, re kin roporop ong pein irail.​—Rom 16:17, 18.

8. Peidek dahieu me kitail en pein idek rehtail?

8 Limpoak me sohte mehlel uhdahn kanamenek pwehki met kin pitihedi aramas. Mwein kitail kak pitihedi aramas, ahpw kitail sohte kak pitihedi Siohwa. Sises mahsanih me irail me mwalaun kan pahn ale “kalokolok me inenen uk mehlel.” (Mad. 24:51NW) Nin duwen sapwellimen Siohwa ladu kan, kitail sohte men wia aramas mwalaun kei. Eri kitail en pein idek rehtail, ‘Ei limpoak kin uhdahn mehlel, de likamw oh I kin roporop ong pein ngehi?’ Kitail pahn koasoiapene ahl duwau me kitail kak kasalehda “limpoak mehlel.”

IA DUWEN ATAIL LIMPOAK EH KAK SANSALDA NI WIEWIA OH NI MEHLEL?

9. Dahme limpoak mehlel pahn kamwakid kitail en wia?

9 En perenki papah mehnda ma sohte me kilang dahme ke wia. Kitail en kin men wia wiewiahn kadek oh limpoak ong meteikan me sohte emen pahn ese duwe. (Wadek Madiu 6:1-4.) Ananaias oh Sapaira ahneki madamadau me weksang met ni ara kihda ara sawas en mwohni. Ira men meteikan en ese duwen met. Ira likamwkihda uwen mwohni me re kihda, oh ira ale kalokepen ara mwalaun. (Wiewia 5:1-10) Ma kitail uhdahn poakohng riatail kan, kitail pahn perenki kadek ong irail oh sohte men meteikan en ese dahme kitail wiahda. Kitail kak sukuhlkihsang riatail brother kan me kin sewese Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon ar kin kaunopada padahk mehlel. Re sohte kin kahrehiong meteikan en nohn tehk irail, oh re sohte kin ndaiong meteikan soangen doadoahk dah me re kin wiewia.

10. Ia duwen atail kak wauneki meteikan?

10 Wauneki meteikan. (Wadek Rom 12:10.) Sises ketin wauneki sapwellime wahnpoaron ko ni eh ketin widenda patehn nehrail ko. (Sohn 13:3-5, 12-15) Kitail anahne doadoahk laud pwehn kasalehda aktikitik duwehte Sises oh papah meteikan. Wahnpoaron ko sohte uhdahn wehwehki met lao ahnsou me irail alehdi sapwellimen Koht manaman. (Sohn 13:7) Kitail kin wauneki meteikan sang ni atail sohte kin medewe me kitail mwahusang irail pwehki atail sukuhl laud, kepwehpwe, de ahneki pwukoa tohrohr kan. (Rom 12:3) Kitail sohte kin peirinki ni meteikan ar alehdi kaping, ahpw kitail kin iang irail perenda mehnda ma kitail pehm me kitail pil warohng ale soangen kapingo.

11. Dahme kahrehda atail lokaiahn kaping en kin mehlel?

11 Kapinga riomw Kristian kan ni mehlel. Rapahki ahl akan en kapinga meteikan. Kitail koaros ese me en kihda kaping kin “sewese oh kakairada” emenemen. (Ep. 4:29) Ahpw kitail men tehk mwahu me dahme kitail nda kin mehlel oh kitail sohte kin ndahte pwehn kahrehiong irail en pohlkihda. Kitail en dehr nda mehkot me sohte kohsang loalatail, de soikala atail pwukoa en kihda kaweid me anahn. (Lep. Pad. 29:5) Kitail pahn wia aramas mwalaun kei ma kitail kapinga meteikan ahpw mwuhr kauwe irail ni arail sasairki. Limpoak me wahnpoaron Pohl ahneki kin uhdahn mehlel. Ni eh ntinglahng Kristian ko nan Korint, e kapinga irail pwehki wiewia mwahu me re kin wiewia. (1 Kor. 11:2) Ahpw ni ahnsou me re anahne kaweid, e kawehwehiong irail ia kahrepe ni ahl kadek oh sansal.​—1 Kor. 11:20-22.

Kitail kin kasalehda atail limpoak sang ni atail sewese riatail kan ni ahnsou me re anahne (Menlau kilang parakrap 12)

12. Ia duwen atail kak kasalehda limpoak mehlel ni atail kin kasamwo meteikan?

12 Kasamwo meteikan. Siohwa ketin kehkehlingkihong kitail en kadek ong riatail Kristian kan. (Wadek 1 Sohn 3:17.) Ahpw kitail anahne ahneki madamadau pwung en kasamwo irail. Kitail en pein idek rehtail: ‘I kin lukehdo ni imweio kompoakepahi keren kante de irail kante me I medewe kesempwal nan mwomwohdiso? I kin lukehdo irail kante me I medewe pahn kasapahlkalahnganki ei kadek ong irail? De I kin kadek ong riei Kristian kan me I sohte nohn ese de me sohte kak kasapahlkalahnganki ei kadek ong irail?’ (Luk 14:12-14) Nna medewehla irair pwukat: Ia duwen ma riatail Kristian men anahne sawas pwehki e wiahda pilipil sapwung kei? De ia duwen ma kitail lukehdo emen ni imwatailo ahpw e sohte kalahngankihong kitail? Siohwa ketin mahsanihong kitail: “Kumwail ritingadahng emenemen kumwail koaros imwamwail kan, sohte mwahn kin kaulimala.” (1 Pit. 4:9) Kitail pahn perenki atail kin kasamwo meteikan pwehki atail mwekidki madamadau pwung.​—Wiewia 20:35.

13. (a) Ahnsou dah me kitail anahne kanengamah laud? (b) Dahme kitail kak wia pwehn sewese irail kan me luwet?

13 Sewese irail kan me luwet. Kehkehlik sang Paipel me kitail en “sewese me luwet akan, oh kanengamahiong aramas koaros” kak kasonge atail limpoak ma e kin uhdahn mehlel. (1 Des. 5:14) Riatail tohto me luwet mahs kin mwuhr kehlailla nan arail pwoson. Ahpw ekei kin anahne atail kanengamah oh sawas laud. Ia duwen atail kak sewese irail? Kitail kak doadoahngki Paipel pwehn kangoange irail, kitail kak luke irail en iang kitail kalohk, de kitail kak ihte rong ni arail kin koasoi. Pil ehu, kitail en dehr ihte medewe me riatail kan “kehlail” de “luwet.” Ahpw kitail en pohnese me kitail koaros ahneki kehl oh pil luwet akan. Pil wahnpoaron Pohl wehkada me mie eh luwet akan. (2 Kor. 12:9, 10) Kitail koaros anahne sawas oh kangoang sang meteikan.

14. Dahme kitail pahn men wia pwehn kolokol popohl rehn riatail Kristian kan?

14 Ahneki popohl. Popohl rehn riatail Kristian kan uhdahn kesempwal. Pil ma kitail pehm me meteikan sohte uhdahn wehwehki duwen kitail de re wiahiong kitail wiewia sapahrek ehu, kitail anahne wia soahng koaros me kitail kak pwe kitail en kak ahneki popohl. (Wadek Rom 12:17, 18.) Ma kitail kansensuwedihala emen, kitail anahne pekmahk. Kitail anahne wia met ni mehlel. Karasepe, kitail en dehr nda, “Kupwurmahk omw ahneki soangen pepehm en,” ahpw e pahn mwahu ma kitail kasalehda atail sapwung ni atail nda, “Kupwurmahk ahi lokaia ko kamedekihuhkala.” Popohl uhdahn kesempwal nan mouren pwopwoud. E pahn sapwung ma pwopwoud ehu kin mwomwehda limpoakpene mwohn meteikan ahpw ni ara kelehpwla, ira sohte kin koasoipene, ira kin nda lokaia kamedek, de pil lemeiong emenemen.

15. Ia duwen atail kak kasalehda me atail mahkohng meteikan kin uhdahn mehlel?

15 Kasalehda mahk. Ma emen kansensuwedihada kitail, kitail en mahkohng oh mweidala atail nsensuwedo. Kitail en wia met mehnda ma aramaso sehse me e kansensuwedihala kitail. Kitail kin kasalehda mahk ni atail ‘kanengamahiong emenemen ni limpoak ni atail kin aktikitik, oh mpahi ahnsou koaros, oh kitail ahneki popohl nanpwungatail oh nantihong kolokol ehupene me kitail alehsang sapwellimen Koht manaman.’ (Ep. 4:2, 3NW) Pwe kitail en mahkohng emen ni mehlel, kitail anahne uhdihsang medemedewe duwen dahme aramaso wiahda. Limpoak “sohte kin inaptihnmwomw.” (1 Kor. 13:4, 5) Ni mehlel, ma kitail kin inaptihnmwomw, kitail kak kauwehla atail nanpwungmwahu rehn riatail kan oh pil rehn Siohwa. (Mad. 6:14, 15) Kitail kin kadehdehda me atail kasalehda mahk kin mehlel ni atail kapakapki aramaso me kansensuwedihala kitail.​—Luk 6:27, 28.

16. Ia atail pepehm ong pwukoa tohrohr kan me kitail ahneki nan sapwellimen Siohwa doadoahk?

16 Tounmeteikihla pai kan me ke ahneki. Ni atail alehdi pwukoa tohrohr ehu nan sapwellimen Siohwa doadoahk, kitail kak kadehdehda me atail limpoak kin mehlel sang ni atail en dehr ngoangki raparapahkihte pein kamwahupatail, ahpw kitail en ngoangki rapahki kamwahupen meteikan. (1 Kor. 10:24) Karasepe, brother kan me kin sewese tohn mihting tohrohr kan kin lella wasa pwukat mwohn meteikan, oh mwein e kin wia kasongosong ehu ong irail en katohrehla sehr kan ong pein irail oh arail peneinei. Ahpw me tohto rehrail kin pilada en mwohndi nan sehr me sohte nohn mwahu kan wasa me re kin apwalih. Ni arail wia met, re kin kasalehda limpoak ni soh roporop. Ia duwen omw kak alasang arail mehn kahlemeng mwahu?

17. Ma Kristian men wiahda dihp laud ehu, dahme limpoak mehlel pahn kamwakid ih en wia?

17 Wehkada oh uhdihsang wia dihp rir kan. Ekei Kristian me wiahda dihp laud ehu kin song en ekihla. Mwein re namenengki de sohte men kansensuwedihala meteikan. (Lep. Pad. 28:13) Ahpw en ekihla dihpo wia mwekid sempoak ehu pwehki met keper ong me wiahda dihpo oh pil ong meteikan. Ia duwen? Siohwa kakete sohla ketin kapaiahkihda mwomwohdiso sapwellime manaman oh mwomwohdiso sohla pahn ahneki popohl. (Ep. 4:30) Eri ma Kristian men wiahda dihp laud ehu, limpoak mehlel pahn kamwakid ih en tuhwong elder kan oh ale sawas me e anahne.​—Seims 5:14, 15.

18. Ia uwen kesempwal en limpoak mehlel?

18 Limpoak iei irair me keieu kesempwal nanpwungen irair kaselel koaros. (1 Kor. 13:13) E kin sewese aramas akan en kilang ihs sapwellimen Sises tohnpadahk mehlel kan oh ihs me kin uhdahn kahlemengih Siohwa, me wia Utupen limpoak. (Ep. 5:1, 2) Pohl nda me ma sohte limpoak reh, kaidehk ih mehkot. (1 Kor. 13:2) Emenemen kitail en doulahte kasalehda atail limpoak, kaidehn ihte “ni lokaia” ahpw ni wiewia oh ni mehlel.