Skip to content

Skip to table of contents

AJUDA BA FAMÍLIA | JOVEN SIRA

Oinsá atu la sai nervozu lalais

Oinsá atu la sai nervozu lalais

TANSÁ MAK SUSAR?

“Haʼu hakilar ba haʼu-nia biin. Depois, haʼu loke kuartu nia odamatan no riba makaʼas demais toʼo halo tohik tiha didin. Bainhira haʼu haree didin neʼe, haʼu sente triste ba haʼu-nia hahalok beik.”—Diana. *

“Haʼu hakilar ba haʼu-nia apá, dehan: ‘Haʼu hakribi tebes Apá!’ Tuirmai haʼu taka odamatan makaʼas. Maibé antes neʼe, haʼu haree apá nia oin triste loos. Neʼe halo haʼu sente sala tebes no hakarak dada fali haʼu-nia liafuan.”—Lorena.

Ó mós dala ruma hanesan Diana no Lorena ka lae? Se ó-nia resposta mak “Sin”, informasaun tuirmai sei ajuda ó.

BUAT NEʼEBÉ ITA PRESIZA HATENE

Ema neʼebé nervozu lalais estraga ninia naran diʼak. Feto joven ida naran Briana ho tinan 21, hatete: “Uluk haʼu hanoin katak ema tenkesér simu deʼit haʼu-nia hahalok nervozu aat. Maibé, bainhira haʼu haree ema seluk la kontrola nia hirus, haʼu hanoin sira mak beik-teen. Neʼe katak bainhira haʼu sai nervozu, ema seluk mós haree haʼu hanesan neʼe!”

Bíblia dehan: “Ema neʼebé hirus lalais sei halo hahalok beik.”—Provérbios (Amsal) 14:17.

Ema sei halai-sees husi foho vulkaun neʼebé ahi rabenta sai. Hanesan neʼe mós ho ema neʼebé nervozu lalais

Baibain ema lakohi hakbesik ba ema hirus-teen. Daniel ho tinan 18 hatete: “Se ita la kontrola hirus, ita lakon ita-nia dignidade no halo ema seluk la respeitu ita.” Elena ho tinan 18 mós dehan: “Se ita nervozu lalais, neʼe halo ema susar atu hakbesik ita no halo sira taʼuk deʼit.”

Bíblia dehan: “Keta habelun ho ema hirus-teen no keta ransu ho ema neʼebé laran-nakali lalais.”—Provérbios (Amsal) 22:24.

Ita bele hadiʼa ita-nia hahalok. Sara ho tinan 15 hatete: “Dala ruma ita la bele troka situasaun no ita-nia sentimentu iha laran, maibé ita bele kontrola oinsá atu hatudu sai ita-nia sentimentu. Ita la presiza sai nervozu loos hodi hatudu sai ita-nia hirus.”

Bíblia dehan: “Ema neʼebé la hirus lalais diʼak liu fali mane ida neʼebé forsa, no ema neʼebé kontrola ninia an diʼak liu fali ema neʼebé hadau sidade.”—Provérbios (Amsal) 16:32.

SAIDA MAK ITA BELE HALO?

Halo planu. Keta hatete: “Haʼu mak ema hanesan neʼe.” Maibé diʼak liu kontrola ó-nia hirus hodi treinu ó-nia an ba fulan balu, porezemplu ba fulan neen nia laran. Durante tempu neʼe, hakerek diáriu kona-ba ó-nia hahalok. Bainhira ó sai nervozu, hakerek (1) tansá mak haʼu sai hirus, (2) haʼu-nia hahalok mak oinsá, no (3) diʼak liu atu hatudu hahalok saida iha situasaun neʼe no tanbasá. Iha tempu oinmai, koko makaʼas atu hatudu hahalok diʼak liután se buat ruma halo ó hirus. Iha diáriu neʼe, diʼak mós hakerek kona-ba tempu neʼebé ó konsege duni kontrola an! Hakerek toʼok ó sente oinsá kuandu ó bele kontrola hirus.—Bíblia nia matadalan: Koloso 3:8.

Keta fakar sai ó-nia hirus. Se buat ruma ka ema ruma halo ó hirus, keta lalais atu koʼalia sai liafuan naranaran deʼit neʼebé iha ó-nia laran. Fó tempu ba ó-nia an, no se presiza, dada iis lai. Joven ida ho tinan 15, naran Erik hatete: “Kuandu haʼu dada iis, ida-neʼe fó tempu ba haʼu atu hanoin uluk antes fakar sai haʼu-nia hirus, neʼebé ikusmai sei halo haʼu arrepende an.”—Bíblia nia matadalan: Provérbios (Amsal) 21:23.

Hanoin mós ema seluk nia situasaun. Dala ruma ita sai hirus tanba ita hanoin deʼit ita-nia situasaun rasik. Tan neʼe, koko toʼok atu hanoin mós ema seluk nia situasaun no sentimentu. Joven ida naran Jessica hatete: “Maski ema ruma hatudu hahalok ladiʼak duni, maibé baibain ema neʼe mós iha razaun tansá nia hatudu sai hahalok neʼe. Hanoin hanesan neʼe ajuda haʼu bele komprende ema seluk nia situasaun no sai kalma fali.”—Bíblia nia matadalan: Provérbios (Amsal) 19:11.

Hasees an husi situasaun neʼe. Bíblia hatete: “Antes haksesuk-malu komesa, sees tiha husi fatin neʼe.” (Provérbios [Amsal] 17:14) Dala ruma diʼak liu atu sees deʼit husi situasaun neʼebé halo ó sai hirus. Tuirmai, keta hanoin nafatin kona-ba buat neʼebé akontese ona hodi halo ó-nia laran sai nakali liután. Diʼak liu halo buat seluk neʼebé ajuda ó hatún nervozu. Joven ida naran Daniela hatete: “Ba haʼu, halo ezersísiu bele ajuda haʼu atu la sai nervozu lalais.”

Aprende atu husik liu deʼit situasaun. Bíblia hatete: “Se imi hirus karik, keta halo sala.” (Éfeso 4:26) Liafuan neʼe hatudu katak dala ruma ita sente hirus duni. Maibé importante mak oinsá ita hatudu hahalok iha tempu hanesan neʼe. Joven ida naran Ricardo hatete: “Se ita husik ema provoka ita toʼo sai nervozu, neʼe katak sira mak domina ita. Tan neʼe, diʼak liu mak husik liu tiha deʼit situasaun neʼebé ita hasoru, ida-neʼe mak hahalok ema boot nian.” Loos, mai ita kontrola ita-nia hirus, laʼós husik hirus mak kontrola ita.

^ par. 4 Naran balu iha informasaun neʼe laʼós naran neʼebé loos.