Skip to content

Skip to table of contents

ʻEke Heʻetau Kau Lautohí . . .

Ko e Hā Naʻe Fiemaʻu Ai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻEne Kau Lotú Ke Nau Mali Pē mo e Kaungātuí?

Ko e Hā Naʻe Fiemaʻu Ai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻEne Kau Lotú Ke Nau Mali Pē mo e Kaungātuí?

▪ Ko e Lao ʻa e ʻOtuá ki he puleʻanga ʻIsilelí naʻe kau ai ʻa e fekau ko eni ʻo fekauʻaki mo e kakai ʻo e ngaahi puleʻanga takatakai ʻiate kinautolú: “ʻE ʻikai te ke femaliʻaki mo kinautolu; ʻe ʻikai te ke ʻatu ho ʻofefine ki hoʻona foha, pea ʻe ʻikai te ke toʻo hano ʻofefine maʻa ho foha.” (Teutalōnome 7:3, 4) Ko e hā ʻa e ʻuhinga ki he fakataputapui ko iá?

ʻI he tuʻunga fakalūkufuá, naʻe ʻafioʻi ʻe Sihova ʻa e fiemaʻu ko ia ʻe Sētane ke fakameleʻi ʻa Hono kakaí ʻaki hono fakatafokiʻi kinautolu ke lotu ki he ngaahi ʻotua loí. Ko ia ai, naʻe hoko atu ʻa e ʻOtuá ʻo fakatokanga ʻo pehē ko e kau taʻetuí te nau “fakaafe ho foha mei he muimui kiate au ke nau tauhi ʻotua kehe.” Naʻe ʻi ai ha tuʻunga fakatuʻutāmaki heni. Kapau naʻe tō ʻa e puleʻanga ʻIsilelí ʻo tauhi ʻa e ngaahi ʻotua kehé, ʻe mole meiate kinautolu ʻa e hōifua mo e maluʻi ʻa e ʻOtuá, ʻo nau hoko ai ʻo maʻungofua kinautolu ʻe honau ngaahi filí. Ko ia, ʻe anga-fēfē leva ha ʻomai ʻe he puleʻangá ʻa e Mīsaia naʻe talaʻofá? ʻOku hā mahino naʻe ʻi ai ʻa e ʻuhinga ʻa Sētane ki hono fakataueleʻi ʻa e kau ʻIsilelí ke nau mali mo e kau taʻetuí.

ʻI he tuʻunga ʻe tahá, manatuʻi ko e ʻOtuá ʻoku tokanga fekauʻaki mo hono kakaí ʻi honau tuʻunga tāutahá. Naʻá ne ʻafioʻi ko e fiefia mo e lelei ʻa e toko taha taki taha ʻiate kinautolú ʻe makatuʻunga ʻi heʻenau maʻu ha vahaʻangatae vāofi mo ia ko honau ʻOtuá. Naʻe ʻi ai ha ʻuhinga lelei ki he hohaʻa ʻa Sihova fekauʻaki mo e tākiekina fakatuʻutāmaki ʻa ha hoa taʻetui? Fakakaukau angé ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Tuʻi Solomoné. Naʻá ne ʻosi ʻiloʻi ʻa e fakatokanga ʻa Sihova fekauʻaki mo e ngaahi uaifi taʻetuí: “Te nau fakaafe homou loto ke muimui ki honau ʻotua.” Koeʻuhí ko ha tangata poto tuʻu-ki-muʻa ia, mahalo naʻá ne ongoʻi ʻoku ʻikai te ne fiemaʻu ʻe ia ʻa e akonaki ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ʻoku ʻikai ke kaunga ia kiate ia. Naʻá ne tukunoaʻi ia. Ko e hā hono olá? “Naʻe fakaafe hono loto ʻe hono ngaahi uaifi . . . ke muimui ki he ngaahi ʻotua kehe.” He meʻa fakamamahi moʻoni ia! Naʻe mole meia Solomone tonu ʻa e hōifua ʻa Sihová, pea naʻe movetevete lahi ʻa hono kakaí koeʻuhi ko ʻene taʻefaitōnungá.—1 Tuʻi 11:2-4, 9-13.

ʻE fakaʻuhinga nai ʻa e niʻihi naʻe ʻi ai ʻa e tokotaha naʻe ʻatā mei he tuʻutuʻuni ko iá. Ko e fakatātaá, ko e tangata ʻIsileli ko Māloní naʻe mali mo e fefine Mōape ko Lute, pea naʻá ne hoko ko ha tokotaha tui tuʻu-ki-muʻa. Ka ko e mali mo e kau fefine Mōapé ko ha fili ia naʻe fakatuʻutāmaki. Naʻe ʻikai ke fakaongoongoleleiʻi ʻa Māloni ʻi heʻene mali mo ha taʻahine Mōapé; naʻá ne mate kei siʻi, ngalingali naʻa mo e ki muʻa ke ui ʻe Lute ʻa Sihova ko hono ʻOtuá. Ko e tokoua ʻo Māloní ko Kilioni naʻe mali ia mo e fefine Mōape ko ʻOpa ʻa ia naʻe pipiki ia ki “hono [ngaahi] ʻotua.” ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, naʻe mali ʻa Pōasi mo Lute ʻi ha taimi hili ʻene hoko ko ha tokotaha tuí. Ko hono moʻoní, naʻe vakai kiate ia ki mui ʻa e kau Siú ko ha “ului Siu.” Naʻe hoko ʻa e mali ʻa Lute mo Pōasí ko ha tāpuaki ia kiate kinaua fakatouʻosi.—Lute 1:4, 5, 15-17; 4:13-17.

ʻOku fakapotopoto leva ke fakaʻuhinga ko ha fakatātā hangē ko ia fekauʻaki mo Māloni mo Luté ʻoku fepaki ia mo e akonaki ʻa Sihova ke mali pē mo e kaungātuí? Ko hono moʻoní, ʻikai ko e fakaʻuhinga peheé ʻe kiʻi hangē ia ko hano fakahaaʻi ha tokotaha pelepaʻanga naʻá ne ikunaʻi ha pale ʻo ha lulu pea fakaʻuhinga leva ʻo pehē ko e pelepaʻangá ʻoku pau pē ko ha founga ia ʻoku ala tali ke maʻu ai ha moʻui?

ʻOku ekinaki ʻa e Tohi Tapú ki he kau Kalisitiane he ʻaho ní ke nau mali “ʻi he ʻEikí pē.” ʻOku fakatokanga ai fekauʻaki mo e hoko “ʻo haʻi hōhoatamaki fakataha mo e kau taʻetuí.” Ko e akonaki ko iá ʻoku fakataumuʻa ia ki he kau Kalisitiane moʻoni ʻoku nau lolotonga fakasio ha hoá. Ki he faʻahinga ko ia kuo nau ʻosi mali mo e kau taʻetuí, ʻoku ʻomai ʻe he Tohi Tapú ha akonaki ʻaonga ki he founga ke fai ai ʻa e lelei tahá ʻi ha tuʻunga faingataʻa pehē. (1 Kolinitō 7:12-16, 39; 2 Kolinitō 6:14) Ko e akonaki kotoa ko iá ʻoku fakahaaʻi ai ko e ʻOtua ko Sihová, ʻa e Tupuʻanga ʻo e nofo malí, ʻokú ne loto ke tau fiefia ʻi he tuʻunga ko ʻene kau lotú—tatau ai pē ʻi he teʻeki malí pe ko e malí.