1. Daawitira Yihowa daafira mayi macciishshaminosi? Tini isi ma assanno gede kakkayissinosi?

MOOTE DAAWITI, “Kaaliiqi lowoho; lowo galati * hasiisannosiho” yee borreessino. (Far. 145:3) Isi Yihowa baxanno; qoleno Yihowara noosi baxilli “songote mereero” iso guwisiˈranno gede assinosi. (Far. 22:22; 40:5) Atino Yihowa baxatto daafira, Daawiti gede “Albi awurinke Yaiqoobi Magano Kaaliiqa, hegerenni hegere geeshsha galatu atera iillohe” yite coyiˈrattoha ikkara dandaanno.—1 Dud. 29:10-13.

2. (a) Yihowa guwisiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Mitu roduuwira maa assa qarrissannonsa? Konninni aanchine maa ronseemmo?

² Yannankera Yihowa guwisiˈneemmo doogga giddo mitte, Kiristaanu gambooshshiwa dawaro qolate. Ikkollana mitu roduuwinkera togo assa qarrissannonsa. Insa gambooshshunniwa dawaro qola hasidhannoha ikkirono, waajjishannonsa daafira diqoltanno. Ikkina insa togoo waajja qeela dandiitannohu hiittoonniiti? Ninke baalunku woloota jawaachishshanno dawaro qolate kaaˈlannonkeri maati? Kuri xaˈmuwara dawaro afiˈnammora albaanni, hanni balanxe gambooshshunniwa dawaro qolleemmo gede assannonkeha shoole qara qara korkaata laˈno.

3-5. (a) Ibiraawoota 13:15te kulloonni garinni Gambooshshunniwa dawaro qolleemmohu mayiraati? (b) Yihowa ninke baalunku gambooshshunniwa qolleemmo dawaro mittu garita ikka hasiissannose yiinoni? Xawisi.

³ Yihowa baalunkura iso guwisiˈrate qoosso uyinonke. (Far. 119:108) Yihowara shiqishiˈneemmote “galatu kakkalo” giddo mitte gambooshshunniwa qolleemmo dawarooti; qoleno ninke riqiwe dawaro qolankera dandaannohu mittuno dino. (Ibiraawoota 13:15 nabbawi.) Yihowa ninke baalunku shiqishi ˈneemmo kakkalo woy gambooshshunniwa qolleemmo dawaro mittu garita ikka hasiissannose yiinoni? Diyiino!

⁴ Yihowa heeˈnoommo garinna dandoonke babbaxxitinota ikkitinota afino; qoleno isira shiqishiˈra dandiineemmo kakkalo ikkitu geeshshitano ikkituro, isi tenne kakkalo naadanno. Hanni Israeelete daga shiqishidhanno kakkalo hedi. Mitu Israeelete manni geˈrecho woy meicho kakkalo asse shiqishanno. Buxane kayinni, “lame lemboolcho woy lame bukukkaama” shiqisha dandiitanno. Ikkollana mittu Israeelaawichi lame ceicho shiqisha hoogiro, “mitto safaraasincho liiqo bullee” kakkalo asse shiqishiro Yihowa adhanno. (Lew. 5:7, 11) Bullee wole kakkalonni ajjannoha ikkirono, “liiqo” ikkitu geeshsha Yihowa naadanno.

⁵ Shaqqadu Maganinke Yihowara xaano hattoo lao noosi. Isi gambooshshunniwa dawaro qoltinanni woyite baalunku Aphiloosi gede seekkitine, hattono Phaawuloosi gede ruxxi yitinikki coyiˈra hasiissannoˈne yee digiddeessinonke. (Soq. 18:24; 19:8) Yihowa dandoonke deerrinni dawaro qollummo geeshsha hagiidhanno. Lame shiimmaadda saante uyitinota gunnitte mancho qaagi. Ise aa dandiitannore assitino daafira, Yihowa naadinose.—Luq. 21:1-4.

6. (a) Ibiraawoota 10:24, 25te garinni wolootu qoltanno dawaro kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? (b) Wolootu qoltanno dawaro naadattota leellisha dandaattohu hiittoonniiti?

⁶ Qolleemmo dawaro mimmito jawaachishshanno. (Ibiraawoota 10:24, 25 nabbawi.) Wolootu gambooshshunniwa qoltannota babbaxxitino dawaro macciishsha hagiirsiissannonke. Shiimmaaddu qaaqquulli giddonsanni kaˈe harancho dawaro qoltanno woyite tashshi yaannonke. Halaale haarote rossinori, rossino halaali daafira iibbado giddonni coyidhanna macciishsha jawaachishshannonke. Mitootu manna ille qasse laˈˈa waajjitannoha woy ninke qaale rossanni nooha ikkirono, “jawaante” afidhe dawaro qoltanno woyite naandeemmonsa. (1 Tes. 2:2) Insa sharrantanno sharro naandeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Gambooshshu gedensaanni qoltinote jawaachishshanno dawarora galantammonsara dandiineemmo. Insa jawaachisha dandiineemmoti wole doogo, ninke uminke dawaro qolate. Hatto assineemmoha ikkiro, ninke calla jawaante afiˈneemmoha ikkikkinni wolootano jawaachisha dandiineemmo.—Rom. 1:11, 12.

7. Dawaro qola ninke uminkera kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

 ⁷ Dawaro qola ninke uminkera kaaˈlitannonke. (Isa. 48:17) Hiittoonni? Umihunni, dawaro qolate mixiˈnummoro, gambooshsheho seekkine qixxaambeemmo. Seekkine qixxaambummoro qole Maganu Qaale seekkine huwanteemmo. Maganu Qaale seekke huwatanke, albinni roore ronsoommore loosunni leellishate kaaˈlitannonke. Layinkihunni, ninkeno dawaro qolleemmo daafira, gambooshshu baxisannonke. Sayikkihunni, songote giddo dawaro qola shota ikkitinokki daafira, duucha woyite qolloommo dawaro mulenni dihambeemmo.

8-9. (a) Milkiyaasi 3:16te kulloonni garinni gambooshshunniwa dawaro qolleemmo woyite Yihowara mayi macciishshamannosiha lawannohe? (b) Mitootu maa assa waajjitanno?

⁸ Ammananke daafira coyiˈneemmo woyite Yihowa hagiidhanno. Yihowa gambooshshunniwa qolleemmo dawaro macciishshannotanna togo assate sharrammeemmo sharro lowo geeshsha naadannota dihuluullammeemmo. (Milkiyaasi 3:16 nabbawi.) Iso hagiirsiisate sharrammeemmo sharro maassiˈre naadannonketa leellishanno.—Mil. 3:10.

⁹ Addaho, gambooshshunniwa dawaro qolleemmo gede assannonkehu batinyu korkaati noonke. Ikkirono, mitootu dawaro qolate anga kayisa waajjitanno. Ateno waajjishannoheha ikkiro, hexxo mudhitooti. Konninni aanchine ninke baalunkura gambooshshunniwa dawaro qolate jawaante ikkannonkeha mito Qullaawu Maxaafiha xintu seera, lawishshanna mite kaaˈlitanno hedo laˈneemmo.

10. (a) Ninke giddo batinyu ma assa waajjishannonke? (b) Dawaro qola waajjakki hiitti dancha akatta nooheta leellishshannoha ikkara dandaanno?

¹⁰ Dawaro qoleemmo yite anga kayisate hedattto woyite afale beˈe yitannohe? Hatto ikkiro, togo macciishshamannohehu ate calla diˈˈikkootto. Noore coyiˈniro, ninke giddo rooriidi dawaro qolleemmo woyite mito geeshshano ikkiro waajjineemmo. Tenne waajja qeeˈlate, waajjatto gede assinoheri maatiro afa hasiissannohe. ‘Coyiˈrate hedoommori baˈˈannoe  woy gara ikkinokkire coyiˈrammora dandeemmo’ yite waajjatto? Qolatto dawaro wolootu qoltannote geeshsha dancha diˈˈikkitanno yite yaadatto? Hatto yite hedakki busha diˈˈikkitino. Korkaatuno tini umokki heeshshi assattoha ikkoottotanna wolootu atenni roortannohu gede assite hedattota leellishshanno. Yihowa togoo akata baxanno. (Far. 138:6; Fil. 2:3) Ikkollana Yihowa gambooshshunniwa iso guwisiˈrattoranna roduuwakki jawaachishattora hasiˈranno. (1 Tes. 5:11) Isi baxannohe, hattono worba ikkatto gede kaaˈlannohe.

11. Hiitti Qullaawu Maxaafi amaale kaaˈlitankera dandiitanno?

¹¹ Hanni mite Qullaawa Borro amaale laˈno. Qullaawu Maxaafi ninke baalunku coyiˈneemmorinninna coyiˈneemmo garinni soˈnammora dandiineemmota kulanno. (Yai. 3:2) Yihowano ikko roduuwinke guuta ikka hasiissannoˈne diyitannonke. (Far. 103:12-14) Insa ayyaanaamittete maatenke miillaati; qoleno lowo geeshsha baxxannonke. (Maq. 10:29, 30; Yoh. 13:35) Insa dawaro qolleemmo woyite, mite yannara yaate hendoommokkire yinammora dandiineemmota huwattanno.

12-13. Nehimiyanna Yoonaasi lawishshinni maa ronseemmo?

¹² Hanni waajja qeelate kaaˈlitannoheta mite Qullaawu Maxaafi lawishshuwa hedi. Hanni Nehimiya lawishsha laˈno. Isi mittu wolqaataamu moote mine soqqamino. Nehimiya Yerusaalamete huxxinna xullichi diigaminota macciishshino daafira lowo geeshsha dadillino. (Neh. 1:1-4) Moote, ‘Mayira dadillootto?’ yee xaˈmisi yannara Nehimiyara afale mageeshshi geeshsha beˈe yitinosiro heda dandaatto! Nehimiya bayichonko huuccatto assiˈre, mootete dawaro qolino. Hakkiinni moote Maganu manna kaaˈlate lowore assino. (Neh. 2:1-8) Yoonaasi lawishshano heda dandaatto. Yihowa Yoonaasi Nennewete heeˈranno mannira yoote sokka duduwanno gede kulisi yannara Yoonaasi lowo geeshsha waajjino daafira wole gobba xooqino. (Yon. 1:1-3) Ikkollana Yihowa kaaˈlonni Yoonaasi uyinoonnisi looso loosa dandiino. Qoleno isi coyiˈrinori Nennewete heeˈranno manna kaaˈlino. (Yon. 3:5-10) Nehimiya lawishshinni dawaro qollammora albaanni huuccatto assiˈra kaaˈlitannonketa ronseemmo. Yoonaasi lawishshinni kayinni, lowo geeshsha waajjineemmoha ikkiro nafa, Yihowa isira soqqammeemmo gede kaaˈlannonketa ronseemmo. Gambooshshunniwa dawaro qola Nennewete katamira heeˈranno mannira yoote sokka duduwate geeshsha waajjishshannoni?

¹³ Gambooshshunniwa woloota jawaachishshanno dawaro qolate hiitti amaale kaaˈlitannohe? Hanni kuri giddo mite laˈno.

14. Gambooshsheho seekke qixxaawa hasiissannonkehu mayiraati? Gambooshsheho mamoote qixxaawa dandiineemmo?

¹⁴ Mittu mittunku gambooshshira qixxaawi. Dawaro qolate hedde balaxxe qixxaawittoro, hatto assate jawaante afiˈratto. (Law. 21:5) Ninke baalunkura babbaxxitino dilgo noonketi  egennantinote. Eloyizi yinanniti 80 diri balla ikkannoseti minaanna shidhino rodoo, Agarooshshu Shae qixxaawa hanaffannohu lamalate hanaforaati. Ise “Balaxe qixxaawummaro gambooshshu roore baxisannoe” yitino. Woˈma yanna looso loossannoti Joyi yinanni rodoo Agarooshshu Shae Qidaamete barra qixxaawate yanna gaaˈmitino. Ise “Gambooshsheho boode yanna gatte heedheenna qixxaawummora, rahe dihaweemma” yitino. Iiki yinannihu loosu batiˈrannosi cimeessinna woˈma yanna suwisaanchi togo yiino: “Baalankare mitte hige qixxaawantenni lamalate giddo shiima shiima qixxaawa baxeemmo.”

15. Gambooshsheho seekkite qixxaawa dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁵ Gambooshsheho qixxaambeemmo woyite ma assa hasiissannonke? Hanafatto woyite, Yihowa qullaawa ayyaana aannohe gede huucciˈri. (Luq. 11:13; 1 Yoh. 5:14) Boodu daqiiqi giddo birxicho, cinaancho birxicho, lawishshuwanna saaxinna lai. Mitte mittenta gufo xiinxallatto woyite dandaamihe deerrinni fooliishshonna kiiro kulloonni qummeeshshuwa nabbawi. Roso seekkite hiinci, hattono dawaro qolatto hedo aana illachishi. Seekkite qixxaawakki, rosunni horo afiˈrattonna dawaro qola shota ikkitannohe gede assitanno.—2 Qor. 9:6.

16. Hiikkuri uduunnicho horoonsiˈne xiinxalla dandiineemmo? Kuri uduunne ma garinni horoonsiˈratto?

¹⁶ Dandaamihero, borro ate afiinni elekitiroonikisetenni qixxeessinoonniha ikkiro ise horoonsiˈri. Yihowa dirijjitesi widoonni, gambooshsheho qixxaawa dandiineemmo gede elekitiroonikisetenni qixxeessinoonni uduunnicho uyinonke. JW Layibirerii yinanni appilikeeshiine xiinxallinanni borruwa mobayiletenni woy taabileetetenni dirrisiˈrate kaaˈlitannonke. Hakkiinni hasiˈnummo yannaranna basera kuri borro nabbawa woy macciishsha dandiineemmo. Mitootu loosu basera sagalete saatera, rosu mine woy doogo hadhanni JW Layibirere horoonsidhe xiinxallitanno. Wochitawori Layibireriinna INTERNEETETE LAYIBIRERE seekkine huwata hasiˈnoommo hajo xiinxallate kaaˈlitannonke.

17. (a) Haammata hedo qixxaawa danchate yineemmohu mayiraati? (b) Yihowa Jaala Ikki—Dawaro Qolate Qixxaawi yitanno viidiyonni maa rosootto?

¹⁷ Dandaamihero, haammata dawaro qolate qixxaawi. Mayira? Korkaatuno anga kayisitto kiiro xaˈma hoongahera dandiinanni. Ati kayisatto woyite wolootuno anga kayissara dandiitanno; massaganno rodii qole ate agure insa xaˈmara dandaanno. Gambooshshe yannatenni gudate, massaganno rodii mitu gafi aana boode yanna calla keeshshara dandaanno. Konnira isi xiinxallote hanafora xaˈma hoogihero koffi yitooti. Haammata hedo qixxaawittoro, dawaro qolate tunceenya afiˈratto. Qummeeshsha nabbawateno qixxaawa dandaatto. Ikkollana, dandaamihero umikki yaattonni dawaro qolate qixxaawi. *

18. Harancho dawaro qola hasiissannonkehu mayiraati?

 ¹⁸ Harancho dawaro qixxaawi. Duucha woyite woloota jawaachishshannoti haranchonna xabbe leeltanno dawarooti. Konnira harancho dawaro qolate mixiˈri. Sajjuu sokondi giddo qolate woˈnaali. (Law. 10:19; 15:23) Songote gambooshshiwa dawaro qoltanni lowo diro keeshshoottoha ikkiro, harancho dawaro qolte wolootaho dancha lawishsha ikka hasiissannohe. Raqaxantino hedo coyidhanni yanna gudattoha ikkiro, wolootu ati qolootto geeshshi dawaro qola didandiineemmo yite hexxo mudhitara dandiitanno. Qoleno harancho dawaro qola wolootuno dawaro qoltanno yanna afidhanno gede assitanno. Hakko iso qolattohu gufonnita umi dawaro ikkiro, haranchonna xaaddote dawaro qoli. Gufote giddo noo hedo baala coyiˈrate woˈnaaltooti. Gufonnita qara hedo hasaambi gedensaanni, ledote hedo coyiˈra dandaatto.—“ Mayyee Qola Dandeemmo?” yitanno saaxine lai.

19. Massaganno rodii kaaˈlahera dandaannohu hiittoonniiti? Ati maa assa hasiissannohe?

¹⁹ Dawaro qolatto gufo balaxxe massaganno rodiira kuli. Hatto assate hedittoro, gambooshshu hanafara albaanni massagano rodiira kuli. Hatte gufowa iillatto woyite, angakki rakke kayisi; qoleno massaganno rodii laˈˈa dandaanno gede anga seekkite kayisi.

20. Songote gambooshshi baxantanno jaalla mitteenni sagaˈlitanno hurbaati gedeeti yineemmohu mayiraati?

²⁰ Songote gambooshshe baxantanno jaalla mitteenni ittanno hurbaati gede assite lai. Songote miilla ledo sagale itatto gede koyinsiheronna shiima sagale haadhe daatto gede kullihero maa assatto? Mito geeshshano ikkiro yaachishannoheha ikkara dandaanno; ikkollana baalanka roduuwa hagiirsiissanno sagale massate dandaamihere baala assatto. Gambooshshe koyisinonkehu Yihowaati; isi gambooshshunniwa falakkinota dancha sagale qixxeessinonke. (Far. 23:5; Mat. 24:45) Qoleno isi dandaaminke deerrinni boode aamamooshshe massineemmoha ikkiro hagiidhanno. Konnira dandaamihe deerrinni gambooshshe qixxaabbe hadhe dawaro qolate woˈnaali. Hatto ikkiro, Yihowa qixxeessino sagale sagaˈlattoha calla ikkikkinni songote aamamooshshe massatto.